Vuosaarelaiset ovat saaneet tottua rakennustyömaan kiihtyvään meteliin 1990-luvun alusta asti. Samaa tahtia Helsingin itäisimmän kaupunginosan kaksinkertaistuvan asukasluvun kanssa on kehittynyt Vuosaaren jalkapalloseura Viikingit.
Loikkaus kolmosdivisioonasta Ykköseen kahdessa vuodessa 2000--01 ei tapahtunut ihan helposti. Paikka Ykkösessä on kuitenkin säilynyt nykyhetkeen asti. -- Helvetinmoinen työhän siinä oli, Viikinkien joukkueenjohtaja Jorma Koivukangas kertaa.
Jo 11. kauttaan "Viikkareissa" torjuva maalivahti Juha-Pekka Pantsu on pelaajista todistanut parhaiten seuratoiminnan muuttumista harrastuksesta ammattimaiseksi. -- Koivukangas ja (huoltaja Raimo) Böökhän tätä seuraa pyörittivät pitkään kahdestaan, mutta nyt meillä on toimistot ja kaikki, Pantsu ihmettelee. Viikingit teki Kakkoseen kauden mittaisen "ranskalaisen visiitin" vuonna 1996. Pantsun mukaan seuran uudessa nousussa on ollut kaksi suurta tekijää: seuran irtautuminen Vuosaaren Viikinkien muusta palloilutoiminnasta FC Viikingeiksi vuonna 1998 sekä Koivukankaan löytämät kolme venäläispelaajaa, Vjatsheslav Malakejev, Aleksander Baranov ja Aleksei Zhukov.
Seuran viime kausien maalitykki Malakejev on yhä aktiivipelaaja, kun taas Zhukov toimii Viikinkien apuvalmentajana. Baranov valmensi ja pelasi Viikingeissä vuoteen 2002 asti ennen siirtymistään KontUn riveihin. Pelasipa Viikingeissä vuonna 2002 neljäskin venäläistaustainen, HJK:sta lainalla ollut muuan Alexei Eremenko jr.
Koko idän liigaseura
Koivukankaan ja kumppanien työ on tuottanut hedelmää, mutta on yhä kesken. Puheet liigapaikasta ovat täyttä realismia. -- Itä-Helsinkiin on kasvanut merkittävä väestöpohja, noin 200 000 ihmistä kymmenen kilometrin säteellä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa tähtäämme liigaan viimeistään vuonna 2010, mutta otamme paikan vastaan aikaisemminkin, Koivukangas tuumaa.
-- Kanta-Helsingillä on HJK, itä tarvitsee potentiaalisena ja kehittyvänä alueena oman liigaseuransa, Viikinkien ykköshyökkääjäksi kauden kuudella maalillaan noussut Joonas Sarelius säestää.
Sareliuksella on pelaamisen lisäksi tärkeä vastuualue markkinointivastaavana helsinkiläisseuran uudistuneessa organisaatiossa. Ykköseen nykyinen tilanne sponsorien ja katsomotilojen suhteen on riittävä, mutta liigatasolle auttamattoman vaatimaton. Katsojakeskiarvo seuralla oli viime kaudella 420. -- Liigapaikan tullessa pelaamme jatkossakin Vuosaaressa, ei seuralla olisi identiteettiä keskustassa. Kenttäremontti on kaupungista kiinni, Sarelius vakuuttaa. -- Kaupunki ei maksumieheksi riitä, vaan tarvitsemme isoa yritystä taustalle, Pantsu puolestaan sanoo.
Satama takaamaan taloutta
Viikinkien onneksi sellainen yritys löytyy. Koivukankaan mukaan keskusteluja on käyty yhteistyöstä Vuosaareen vuonna 2008 valmistuvan sataman kanssa, mutta mitään konkreettista ei olla vielä sovittu.
-- Satama loisi meillekin mahdollisuuksia nimenomaan verkostonsa kautta. Itään satsataan paljon, ja meillä on edessämme hirveän kova työ markkinoinnissa, Koivukangas näkee. Satama mahdollistaisi taloudellisesti vakaamman pohjan pysyvälle liigassa pelaamiselle verrattuna esimerkiksi Helsingissä aiemmin yrittäneisiin FinnPaan, FC Jokereihin, Ponnistukseen ja Atlantikseen. -- Liigapaikan suhteen kontakteja löytyy eikä konkursseja ole takana. Jos liigaan päästäisiin, en tosin itse olisi mukana, sillä liigassa pelaaminen käy työstä, ATK-suunnittelijana työskentelevä Pantsu toteaa.
Kuluvan kauden luulisi ainakin herättäneen jotkut sponsorit, kun Viikingit pudotti Suomen cupista hallitsevan liigamestarin MyPan. Jari Europaeuksen valmentama seura on tasaisen Ykkösen keskikastin sijoituksestaan huolimatta tehtaillut iloisella jalkapallollaan eniten maaleja sarjassa. Viikingit perustettiin vuonna 1965, ja Vuosaari liitettiin Helsingin kaupunkiin vuotta myöhemmin. Vuonna 2010 Vuosaari on 40 000 asukkaan kaupunginosa. Nähtäväksi jää, onko Viikingit kasvanut siihen mennessä liigamittoihin.