Tasavallan presidentin Tarja Halosen jäähyväisvierailu Venäjälle osoitti, että suhteet ovat päällisin puolin kunnossa. Aloitteellisuus jäi kuitenkin puolitiehen.
Tarja Halonen on päättämässä 12-vuotista työtään tasavallan presidenttinä tekemällä jäähyväisvierailuja naapurimaihin. Tällä viikolla oli vuorossa Venäjä. Presidenttinä hän on käynyt itänaapurissa kaikkiaan 27 kertaa. Halosella on edessään vielä jäähyväisten jätöt Virolle ja Ruotsille.
Vierailu naapurimaihin on varsin luonteva presidenttikauden lopetus, sillä presidentin tärkein tehtävä on juuri suhteiden hoito ulkovaltoihin. Nykyisen perustuslain mukaan presidentillä on vielä merkittävä rooli ulkopolitiikassa, jota hän johtaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Halonen jatkoi idänpolitiikassa sodan jälkeisten presidenttien linjalla. Suureen ja mahtavaan naapurimaahan on pidetty yhteyttä tiiviisti. Suhteet ovatkin päällisin puolin kunnossa. Halonen ei ole arvostellut itänaapuria äänekkäästi, vaikka aihetta olisi ollut. Tässä hän ei kuitenkaan poikkea edeltäjiensä periaatteista. Tietty varovaisuus ja hienotunteisuus Venäjän tekemisiä ja sisäisiä asioita kohtaan on leimannut kaikkien presidenttiemme toimia sotien jälkeen.
Halosen aikana maiden välisistä ongelmista ja myös valtioiden sisäisistä kysymyksistä valtiojohtajat ovat puhuneet ilmeisen avoimesti. Näin tapahtui myös viimeisen jäähyväisvierailun aikana Halosen nostettua esille suomalaisten vaikeudet hankkia omistukseensa kiinteistöjä Venäjältä.
Valtionjohtajien vierailut ovat olleet varsin arkipäiväisiä työvierailuja ilman mahtipontisia sopimuksia ja julistuksia, niin kuin menneinä vuosikymmeninä oli tapana.
Toisaalta vierailuilta ei ole ollut kotiintuomisinakaan suuria kauppasopimuksia samalla tavalla kuin Neuvostoliiton aikana. Venäjän siirryttyä markkinatalouden tielle taloudellinen kanssakäyminen on kuitenkin jatkunut vilkkaana. Venäjä on ollut Suomen suurimpia vientimaita ja Suomi niin ikään tärkeä läntinen kauppakumppani Venäjälle.
Suomen EU-sidonnaisuuden myötä monet Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä hiertäneet kysymykset ovat olleet asioita, joihin ei ole edes odotettu kahdenkeskistä ratkaisua. Yksi tällainen on viisumivapaus. Vaikka viisumirajoituksia on lievennetty, täysi vapaus antaa vielä odottaa.
Pitkään maiden johtotasolla väännettiin kättä Venäjän puutulleista ja niiden suomalaiselle puunjalostusteollisuudelle aiheuttamista ongelmista. Asiaa ei saatu ratkaistua kahdenkeskisissä neuvotteluissa, vaan niihin liittyneet kitkat ovat poistumassa vasta Maailman kauppajärjestön WTO:n ovien avauduttua Venäjälle viime syksynä.
Suhteet Venäjään ovat nyt niin normaalit kuin ne niin erilaiseen ja suureen naapurimaahan voivat olla.
Suhteiden nostaminen uudelle tasolle edellyttää kuitenkin suurempaa aktiivisuutta kuin Halonen harjoitti.
Venäjän liittäminen läntisiin rakenteisiin on tavoite, joka toteutuessaan lisäisi merkittävästi vakautta koko Euroopassa. Tämä on vielä alkutekijöissään. Siinä riittää työsarkaa myös Suomen uudelle presidentille.