Etukäteen paljon rummutettu Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad (länsi) - sotaharjoitus alkoi virallisesti torstaina. Todellisuudessa harjoitukseen liittyvät joukkojensiirrot ja muut harjoitukset ovat alkaneet aiemmin ja jatkuvat myös ilmoitetun päättymispäivän 20. syyskuuta jälkeen.
Zapad on lännessä etukäteen herättänyt pelkoja suurharjoituksen todellisesta tarkoitusperästä. Lisäpontta epäluuloille ovat antaneet Venäjän aiemmat suuret sotaharjoitukset, jotka edelsivät sotilasoperaatioita Georgiassa ja Ukrainassa.
Brittitukija Keir Gilesin mukaan tuolloin Venäjä kuitenkin vastaisi akuuttiin poliittiseen kriisiin ja kokemaansa uhkaan, jollaista ei tällä hetkellä ole lännen suunnalla näköpiirissä. Lisäksi tilanne on muuttunut aiemmasta, sillä Nato on sijoittanut Baltian maihin ilmeisen pysyvästi pienen määrän taistelujoukkoja ja kalustoa.
- Olemme nyt paljon paremmin valmistautuneita kuin olimme vuosien 2009 ja 2013 Zapad-harjoitusten aikana, Liettua presidentti Dalia Grybauskaite totesi torstaina maansa radiolle.
Venäjän mukaan terrorismin torjuntaa
Venäjän virallista ilmoitusta harjoituksen vajaan 13 000 sotilaan koosta ei ole pidetty lännessä uskottavana. Muun muassa Nato on arvostellut Venäjää siitä, ettei se ole kutsunut harjoitukseen varsinaisia tarkkailijoita Etyjin Wienin-asiankirjan mukaisesti.
Tutkija Gilesin mukaan eurooppalaisten pelot sopivat Venäjälle mainosti.
- Venäjä ei ehkä anna tietoja harjoituksen laajuudesta, mutta länsimedia tekee spekulaatioillaan ja pelottelutarinoillaan Kremlin työn sen puolesta, Giles kirjoittaa Politico-verkkolehdessä.
Zapad on Venäjän asevoimien vuotuinen säännönmukainen pääsotaharjoitus, joka järjestettiin läntisessä sotilaspiirissä edellisen kerran neljä vuotta sitten. Venäjän mukaan harjoitus on luonteeltaan puolustuksellinen ja siinä keskitytään terrorismin torjuntaan.
Muun muassa Liettuan tiedusteluviranomaisten mukaan todellinen harjoitusskenaario on Venäjän sotilaallinen yhteenotto Naton kanssa.
Lähteenä myös BNS ja BBC
Björn Wahlroosin mukaan Suomen Nato-jäsenyys pienentäisi sodan uhkaa
Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin mukaan Suomen Nato-jäsenyys ei vahvistaisi vain Suomen vaan erityisesti Viron puolustusta. Näin Suomen liittyminen sotilasliittoon lisäisi Naton pelotevaikutusta ja siten pienentäisi sodan uhkaa koko Itämeren alueella, Wahlroos kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehdessä.
Wahlroosin mukaan Venäjän sotilaallinen voima on heikentynyt kun taas Suomella on yhä alueellisesti merkittävät puolustusvoimat.
Viro ja Nato tarvitsevat Suomea ehkä jopa enemmän kuin me itse sotilaallisesti tarvitsemme Natoa, Wahlroos arvioi.