Venäjän viime syksyisen rajavyöhykkeen laajennuksen ja valvonnan siirtämisen turvallisuuspalvelu FSB:lle ei uskota tuovan vakavia ongelmia itärajan ylittävään matkailuliikenteeseen.
Kuusamossa perjantaina vieraillut Rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Jaakko Smolander arvioi, että syksyinen kohu uudistuksen tuomista vaikeuksista oli ennen aikaista hätäilyä.
Hänen mukaan Venäjän rajaviranomaiset tiedottivat uudistuksesta huomattavasti tavallista paremmin. Smolander muistutti, että venäläiset ilmoittivat mistä lisätietoja saa ja vakuuttivat, ettei uusilla vaadittavilla luvilla rahasteta eikä vaikeuteta rajaliikennettä.
Reilu puoli vuotta sitten pelisääntöjen uusimisesta liikkui kuitenkin ristiriitaisia tietoja. Nyt niiden pitäisi olla selvillä molemmin puolin rajaa.
"Miten tämä käytännössä toimii, sen näyttää tuleva kesä", Jaakko Smolander myönsi.
Venäjällä iso
rajaremontti
Rajavartiolaitoksessa etenkin matkailuyritysten huolestuminen ymmärretään, mutta Smolanderin mukaan Suomen vastaisella rajalla tehty vyöhykkeen laajennus liittyy laajempaan hallintoremonttiin. Itänaapurissa käytäntöjä on yhdistetty koko Euroopan rajalla samalla tavalla. Kovimmat paineet valvonnan lisäämiseen on eteläosissa, jonne Venäjä ryhtyi keskittämään joukkojaan jo pari vuotta sitten.
Smolander pitää itänaapurin ratkaisuja järkevinä, sillä Venäjä on puolittanut raja-asemien ja joukkojen määrän Suomen rajalla. Nyt molemmilla mailla on saman verran raja-asemia, 34 kappaletta.
Kainuun rajavartioston komentaja, eversti Ismo Kurki kertoo, että syksyllä vaikeuksia pelänneet matkailuyrittäjät eivät ole enää ole kyselleet uudistuksesta.
Kurki arvioi, ettei valvonnan ja rajavyöhykkeen laajentaminen hankaloita tavallisten ihmisten kulkemista. Yritykset joutuvat anomaan erilliset luvat ennakkoon. Yksittäisille kulkijoille paperi on luvattu myöntää veloituksetta tavanomaisissa rajamuodollisuuksissa.
Schengenin rajan
laajennus helpottaa
Suomen rajavartiolaitoksessa joudutaan sopeutumaan suurten ikäluokkien eläköitymiseen ja töiden teettämiseen pienemmällä porukalla kuten muissakin valtion laitoksissa. Nykyisen, hieman yli 3 000 hengen kokonaisvahvuutta ei voida kasvattaa.
Viron liittyessä 2008 Schengenin sopimukseen helpottaa rajavartiolaitoksen henkilöstöpaineita. Valvonnan loppuminen Helsingin satamissa vapauttaa lähes 100 rajavartijaa muihin töihin.
Viime vuodet satamiin on siirretty väkeä määräajoiksi Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta. Satamien valvontapisteistä väki voidaan siirtää ensi vuoden alussa Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Kaakkois-Suomen raja-asemille Imatralle, Nuijamaalle ja Vaalimaalle, joissa itärajan liikenne on vilkkainta.
Kainuun rajavartioston alueella kahden päivän tarkastusmatkalla liikkuneen Smolanderin kierros kuuluu vuosiohjelmaan. Vastaavia tarkastuksia tehdään 2-3 yksikössä vuosittain.
"Tiedän kyllä näiden ihmisten murheet hyvin, joita on todellisuudessa harvinaisen vähän", Jaakko Smolander kertoi.