Kolumni

Idän kul­ta­kai­vos

Lähtisitkö itänaapuriin töihin, jos saisit samasta työstä nelinkertaisen palkan?

Lähtisitkö itänaapuriin töihin, jos saisit samasta työstä nelinkertaisen palkan?

Vielä muutama vuosi sitten suomalainen kiekkoilija Venäjän Superliigassa oli ennennäkemätön tapaus. Nyt tahti on toinen, sillä Venäjän korkeimmalla sarjatasolla tekee työtään kymmenkunta suomalaista kiekko-osaajaa.

Tero Lehterä avasi portit idän suuntaan kaudella 2003-04. Hänen kokemuksensa olivat sen verran positiivisia, että muutkin pelaajat uskaltautuivat kokeilemaan siipiään Euroopan kovimmassa kiekkosarjassa.

Venäjän Superliiga on tasoltaan maailman toiseksi kovin sarja. Monet Venäjän rahajoukkueet pystyisivät jo nyt haastamaan NHL-seurat tasaiseen taistoon - ainakin isossa eurooppalaisessa kaukalossa.

Huippupelaajat eivät kuitenkaan mene Venäjälle pelin korkean tason takia. Raha se on, mikä ohjaa markkinoita idän suuntaan.

Tuore esimerkki rahan voimasta:

Monipuolinen hyökkääjä Jukka Hentunen hyppäsi kesken kauden Sveitsin Luganosta ruplaliigaan. Venäläisseura osti tiettävästi ensin Hentusen sopimuksen ulos vajaan 300 000 euron hintaan ja lupasi vielä päälle maksaa hyökkääjälle loppukauden ahkeroinnista huiman 690 000 euron palkan.

Monien venäläisseurojen korkeat palkkamenot maksetaan suoraan suuren pääsponsorin tililtä. Tuki on melkein loputon, sillä esimerkiksi noin kymmenen miljoonan euron sijoitus on loppupeleissä vallan pieni raha jättimäisen öljy-yhtiön vuosibudjetissa.

Toki myös mafia ja sen ympärillä pyörivä "pimeä" raha pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että Venäjän Superliiga saattaa tulevaisuudessa haastaa tosissaan jopa NHL:n yksinäistä valta-asemaan kiekkomaailman huipulla.