Torstaina alkoivat Kiinan rannikolla ja Keltaisella merellä Venäjän ja Kiinan ensimmäiset yhteiset sotaharjoitukset. Seitsemän päivää kestäviin Rauhan tehtävä-harjoituksiin osallistuu Venäjältä 1 800 ja Kiinalta 10 000 sotilasta. Venäjältä tulee harjoitusalueelle viiden aluksen laivasto-osasto, johon kuuluu hävittäjä, sukellusveneiden tuhoamiseen erikoistunut alus, tankkeri, hinaaja ja maihinnousualus mukanaan merijalkaväkeä. Lisäksi harjoituksiin osallistuu venäläisiä lentokoneita.
Sotaharjoituksissa on tarkoitus harjoitella kuvitteellista tilannetta, jossa Kiinan ja Venäjän joukot tunkeutuvat terroristien tai muiden ääriainesten valtaamaan pikkuvaltioon saatuaan YK:n tuen väliintulolle. Joukot suorittavat maihinnousun ja maahanlaskun Kiinan rannikon harjoitusalueelle Shandongin niemimaalle samalla kun lentokoneet tukevat hyökkääjiä. Merellä on tarkoitus löytää ja tuhota vastustajan sukellusvene.
Kiina pelottelee
Taiwania Venäjällä
Sukellusveneiden tuhoaminen ja mainnousuharjoitukset eivät vaikuta uskottavilta terrorismin torjunnan harjoituksilta nykytilanteessa. Harvoilla terroristijärjestöillä on sukellusvenelaivastoa.
Harjoituspaikan valitseminen Taiwanin saaren läheltä herättää epäilyjä, että Kiina pyrkii harjoituksilla ennenminkin pelottelemaan itsenäisyysaikeita elättelevää saarimaakuntaansa. Tähän viittaa myös se, että venäläisen Kommersant- päivälehden mukaan Kiina kustantaa täysin harjoitukset. Taiwanilla on puoliviralliset Yhdysvaltain turvatakeet. Tämän vuoksi Kiinalle sotilaallisen yhteistyön lisääminen Venäjän kanssa lisää Taiwaniin kohdistuvaa painetta.
Venäjällä on merkittävä rooli alueen sotilaspoliittisessa tasapainossa. Venäjän puolueettomuus tai jopa avoin tuki Kiinalle tekee Taiwanin entistä haavoittuvammaksi.
Venäjälle sotaharjoitukset ovat erinomainen tilaisuus esitellä aseteknologiaansa suurimmalle asiakkalleen Kiinalle.
Kiinan ja Venäjän sotilaallinen lähentyminen on myös selkeä näpäytys lännelle ja erityisesti Yhdysvalloille. Sekä Venäjä että Kiina ovat huolestuneita Yhdysvaltain lisääntyvästä vaikutusvallasta välittömässä läheisyydessään.
Afganistanin sodan aikana Yhdysvallat perusti sotilastukikohtia Keski-Aasian entisiin neuvostotasavaltoihin, jotka ilmoitetusta väliaikaisuudestaan huolimatta jatkavat toimintaansa Yhdysvaltain käymän terrorismin vastaisen sodan jatkuessa.
Kiina ja Venäjä ovat myös huolissaan yhä useammin tapahtuvista demokraattisista vallankumouksista esimerkiksi Kirgistanissa, Georgiassa ja Ukrainassa, jotka myöskin rapauttavat niiden vaikutusvaltaa lähialueillaan.