Ict-alal­la nikotus hel­lit­tää

Oulu Ict- eli tieto- ja viestintäteknologia-alan työpaikoilla liikehdintää tapahtuu jo myönteisessäkin mielessä, eli ei vain väenvähennyksi

Ohjelmistokehittäjä Heli Orre ja tiiminvetäjä Mikko Seppänen päätyivät Digiaan työharjoittelun kautta. Orre vakinaistettiin viime vuoden alkupuolella ja Seppänen kevättalvella 2008.
Ohjelmistokehittäjä Heli Orre ja tiiminvetäjä Mikko Seppänen päätyivät Digiaan työharjoittelun kautta. Orre vakinaistettiin viime vuoden alkupuolella ja Seppänen kevättalvella 2008.

Oulu Ict- eli tieto- ja viestintäteknologia-alan työpaikoilla liikehdintää tapahtuu jo myönteisessäkin mielessä, eli ei vain väenvähennyksinä. Esimerkiksi ohjelmistotalo Digia Oyj on rekrytoinut Oulussa 19 uutta osaajaa tänä vuonna, ja avoimia paikkoja on tarjolla edelleen. Marraskuussa yritys aloittaa uuden harjoitteluohjelman, jolla taloon on tarkoitus saada neljä uutta ihmistä.

Nykyään yrityksellä on Oulussa noin 110 työntekijää. Sepänkadun toimitilojen on laskettu riittävän noin 120:lle, mutta seinät ei ole esteenä uusille rekrytoinneille. "Osa työntekijöistämme toimii pääosin asiakkaan tiloissa", kertoo Oulun-toimipisteen johtaja Päivi Tikkala.

Yksi asiakkaan tiloissa työskentelevistä on pari vuotta sitten Digiassa aloittanut ohjelmistokehittäjä Heli Orre, 28.

Ammattikorkeakoulusta insinööriksi valmistunut Orre tuli taloon alun perin harjoitteluohjelman kautta, ja hänet vakinaistettiin jo ennen varsinaisen työharjoittelun päättymistä. Ennen lisäkoulutusta, eli Linux-ohjelmointikurssia ja siihen liittyvää työharjoittelujaksoa hän oli ollut lähinnä pätkätöissä ja työttömänä työnhakijana.

Samantapaista reittiä taloon päätyi tiiminvetäjä Mikko Seppänen, 29, kolme vuotta sitten. Hänen lisäkoulutuksenaan oli Symbian-ohjelmoinnin kurssi.

Molemmat kehuvat yrityksen harjoittelujärjestelmää hyväksi. Siinä työharjoitteluun otetaan tyypillisesti 4-5 henkilöä kerrallaan, ja he muodostavat tiimin. Tiimin projektipäälliköksi tulee joku talon vakiväestä, ja tarvittaessa apuna on myös muuta henkilökuntaa. Harjoittelujakson aikana tiimi tekee "aivan oikeaa työtä", kuten suunnittelee sisäiseen käyttöön tulevan tuotteen.

"Ainakaan minulla ei ollut aiempaa kokemusta projektityöstä, siis sellaisesta, mitä työelämässä oikeasti tehdään", Orre sanoo.

Seppäsellä oli takanaan kuukauden harjoittelukokemus eräästä toisesta ohjelmistotalosta Oulusta. "Sieltä ei luvattu edes mitään työpaikkaa. Täällä harjoittelujakso oli pitempi, ja sen aikana pääsi näkemään paremmin, miten softa-prosessi viedään oikeasti läpi."

Päivi Tikkalan mukaan lähtökohtana on, että taloon harjoittelijoiksi tulevat myös jäisivät taloon. Tosin aivan aina ei näin käy. "Olemme olleet tyytyväisiä harjoittelusysteemiimme, ja yritämme toteuttaa sen mahdollisuuksiemme mukaan joka vuosi."

Hänen mukaansa valtaosa talon rekrytoinneista tehdään kuitenkin edelleen palkkaamalla uusia työntekijöitä suoraan avoimilta työmarkkinoilta. Tarkoituksena on, että talossa olisi sopivassa suhteessa niin nuoria kuin kokeneempiakin työntekijöitä. Nuorta väkeä on Tikkalan mukaan hyvin saatavilla, sillä alueella on paljon alan koulutusta antavia oppilaitoksia.

"Ainahan hyvistä työntekijöistä kilpailua on, ja mitä kokeneempaa haetaan, sitä haastavampaa on sellaista saada", Tikkala arvioi. "Meillä rekrytoitiin myös viime vuonna, mutta taloustaantuman vuoksi oli yleisesti hiljaisempaa ja ihmiset olivat varovaisia vaihtamaan yritystä. Nyt liikehdintä on jonkin verran vilkastunut."

Ilmoita asiavirheestä