Oulu
Syksyllä 2004 alkaa Oulussa kansainvälinen ammatillinen koulutus, jollaista ei ole koko maailmassa. Ensiksi kansainvälistä IB-ohjelman mukaista opetusta kokeillaan noin 24 oppilaan ryhmässä asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelmassa Oulun kauppaoppilaitoksessa.
Opetusministeriö on myöntänyt Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle 200 000 euron määrärahan ammatillisen IB-koulutuksen suunnitteluun. IB-koulutus on International Baccalaureate Organization -järjestön kehittämä kansainvälinen koulutusmalli.
Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Vesa Saarinen arvioi, että summa auttaa alkuun, mutta OSAKK:n omaa rahaa tarvittaneen vähintään saman verran.
Oulussa on toiminut hyvän aikaa IB-ohjelman mukainen kansainvälinen koulu, ja ohjelman lukio-opetusta annettaan Oulun lyseossa. Korkeakouluissakin kansainvälinen opetus on tuttua, mutta ammattikoulutuksesta se puuttuu.
Tuleva kansainvälinen ammattikoulutus on tarpeellinen vaihtoehto niille, joiden kuvioihin lukio ei sovi.
Jo vuonna 2005 tavoitteena on kehittää kokonaan uusi kansainvälinen ammatillinen perustutkinto, ja hankkeen edetessä kansainvälisyys tullee leviämään Oulun seudun ammatillisen koulutuksen muille koulutusaloille.
Apua ulkomaan-komennuksiin
Oulun seudun ammatillisen koulutuksen johtava rehtori Erkki Kangas on vakuuttunut, että kansainväliselle ammattikoulutukselle on kysyntää.
Yhtäältä Oulun kansainvälistyminen tarjoaa suomalaisille tehtäviä ulkomailla, mikä vaatii kielitaitoa. Toisaalta Oulussa työskentelevien ulkomaalaisten lapset tarvitsevat vaihtoehdon englanninkieliseen ammattikoulutukseen.
"Kansainvälistä koulutusta tarvitsee esimerkiksi oululainen koneasentaja, joka joutuu kulkemaan maailmalla asentamassa ja korjaamassa koneita. Hänen tulisi kyetä toimimaan ulkomailla kuin kotonaan", Kangas valaisee.
Oulun alueella asuu kymmeniä ulkomaalaisia nuoria, jotka kuuluvat koulutuksen kohderyhmään. Lisäksi koulutukseen osallistunee aikanaan nuoria muualtakin kuin OSAKK:n jäsenkuntien alueelta.
Oppilasvalinnoissa tultaneen toteuttamaan jollakin tavalla kiintiöpolitiikkaa. Tarkoitus on varmistaa, että ulkomaalaisia opiskelijoita pääsee koulutukseen riittävästi.
"Tämä on yksi Oulun seudun ammattikoulutuksen vetovoimaa ja arvostusta lisäävä tekijä, vaikka ne ovat meillä ennestäänkin korkealla. Tieto ja osaaminen ovat kilpailutekijöitämme sekä koulutuksessa että kaikessa elinkeinoelämässä", sanoo OSAKK:n johtaja Matti Määttä.
Sisällölle kovat vaatimukset
Tuleva kansainvälinen ammattikoulutus on sisällöltään kaksijakoista. Suomalaisille painotetaan englannin kieltä, ja ulkomaalaisten kurssiin kuuluu suomen kielen opetus.
Ainakin alussa asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelmassa opetetaan ensimmäinen vuosi täysin suomen kielellä. Seuraavana vuonna englanninkielisen opetuksen osuus on enemmän kuin puolet ja kolmantena vuonna opetus on kokonaan englanninkielistä.
Ammattiaineiden sisältö ei ole yksi yhteen suomalaisen tutkinnon kanssa, vaan koulutuksen sisältö sorvataan IB-järjestön ja Oulun lyseon lukion kanssa yhteistyössä. Tarkat neuvottelut asiasta ovat aluillaan.
Vesa Saarinen kuvailee tehtävää haasteelliseksi, sillä IB:n kriteerit ovat vaativat.
Aloite yhteistyön järjestämisestä tuli IB-järjestöltä, koska Suomesta puuttuu kansainvälisyyttä painottava englanninkielinen ammatillinen peruskoulutus. Kokemuksia kansainvälisestä koulutuksesta ei ole muualtakaan maailmasta, joten Oulussa ollaan edelläkävijöitä.
Matti Määtän mukaan syy, miksi juuri Oulu sai kunnian tulla mukaan pilottiin, on hyvä perusopetuksen taso. Lukioon ja ammattikouluun menevien välillä ei ole suuria osaamiseroja.