Pääkirjoitus

Iäkäs au­to­kan­ta ym­pä­ris­tö­hait­ta

Autoilun päästöjen putoaminen Suomessa kertoo, kuinka kannustavalla verotuksella voidaan edistää ympäristön hyvää. Tällä tiellä kannattaa ajaa eteenpäin.

Uusien autojen päästöt ovat Suomessa pudonneet seitsemässä vuodessa yli neljänneksen (Kaleva 8.7.). Sen seurauksena Suomi on saavuttamassa EU:n asettaman päästötavoitteen etuajassa.

Kun EU vaatii pudottamaan uusien henkilöautojen keskimääräiset päästöt 130 grammaan kilometriltä vuoteen 2015 mennessä, kirittävää on enää gramman verran. Vielä vuonna 2007 oltiin lähes 180 grammassa.

Autoilun aiheuttama ympäristörasitus on yhä merkittävä. Autot aiheuttavat kaksi kolmasosaa Suomen liikennepäästöistä. Siksi kehitys kulkee aivan oikeaan suuntaan.

Taustalla on useita syitä. Autojen polttoaineenkulutus ja päästöt ovat vähentyneet tuotekehityksen ansiosta. Kuluttajien ympäristötietoisuus on niinikään vahvistunut, ja verotuksellakin on oma ansionsa.

Vuonna 2008 toteutettu autoilun verotuksen laaja uudistus on ohjannut vähäpäästöisen ajokkien käyttöön fiksusti kepin ja porkkanan yhdistelmällä. Isopäästöisten menopelien omistajat ovat joutuneet maksamaan kovemmat verot, pienipäästöisten autojen omistajia on kohdeltu hellemmin.

Juuri näin ohjauksen pitää toimia, ja siksi samanlaisella tiellä kannattaa jatkaa.

Askeleet täytyy kuitenkin pitää kohtuullisina. Vanhoilla autoilla ajelevat usein ne kansalaiset, joilla ei ole varaa hankkia uusia, vähäpäästöisiä ajokkeja. Siksi vanhemman kaluston verotusta ei pidä kiristää liian tiukalla tahdilla.

Kun ajokorttiuudistus uhkaa nostaa ajokortin hinnan osalle kansalaisista liian korkeaksi, epätasa-arvoa ei pidä lisätä liian ankaralla autoilun verotuksella.

Ajoneuvorekisterissä olevien autojen keski-ikä on Suomessa lähes 13 vuotta, liikenteessä olevien lähes 11 vuotta. Tehokkain tapa uudistaa autokantaa on pudottaa uusien autojen hintoja.

Työkaluna siinä on uusien autojen veron alennus.

Askeleita alempien autoverojen suuntaan on Suomessa kuitenkin otettu äärimmäisen nihkeästi, ja usein EU:n sekä EY:n tuomioistuimen pakottamana. Etenkin valtiovarainministeriössä vallitsi pitkään ajattelutapa, jonka mukaan ankarampi verotus takasi automaattisesti muhkeammat verotulot.

Korkeita verotuottoja on tavoiteltu, koska autoilun verotus on meillä keskeinen kanava, jolla täytetään valtion talousarvion tulopuolta – tätä nykyä noin seitsemällä miljardilla eurolla vuodessa.

Jo vuosia sitten tuli kuitenkin osoitetuksi, että alemmat autoverot voivat tuoda valtion kassaan enemmän tuloja kuin kireämmät. Alempi verotus virkistää autokauppaa ja lisää verotuloja.

Autokannan uudistumiseen on meillä tarpeen panna lisävauhtia muutenkin kuin ympäristösyistä.

Toinen painava syy on uusien autojen turvallisuus vanhoihin verrattuna.

Turvallisemmat autot vähentävät kuolemantapausten ja loukkaantumisten aiheuttamia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä – ja silkkaa rahaa. Suomessa henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien kustannukset on arvioitu 1,6 miljardiksi euroksi vuodessa. Ison osan noista kustannuksista kattaa yhteiskunta.