Pääkirjoitus

Hyytävä voi­ma­la­häi­riö Ruot­sis­sa

Ruotsin julkisessa keskustelussa pienistäkin aiheista paisutetaan usein mieliä kuohuttavia jupakoita. Milloin sysäyksinä ovat poliitikkojen harkitsemattomat lausunnot tai pienet töppäilyt, milloin kansalaisten turvallisuuteen liittyvät todelliset tai oletetut epäkohdat.

Ruotsin julkisessa keskustelussa pienistäkin aiheista paisutetaan usein mieliä kuohuttavia jupakoita. Milloin sysäyksinä ovat poliitikkojen harkitsemattomat lausunnot tai pienet töppäilyt, milloin kansalaisten turvallisuuteen liittyvät todelliset tai oletetut epäkohdat.

Ensi kuulemalta tieto Forsmarkin ydinvoimalan pysäytyksestä ja siitä syntyneestä kohusta oli helppo sysätä samaan joukkoon: paljon meteliä tyhjästä. Kun tiedot tarkentuivat, paljastui kuitenkin, että ei ollutkaan kysymys aivan vähäpätöisestä tapauksesta. Tukholman pohjoispuolella olevan voimalan ykkösreaktorissa turvallisuus- ja hätäjärjestelmät eivät sähkökatkoksen iskettyä käynnistyneet automaattisesti niin kuin olisi pitänyt. Asiantuntijoiden mukaan pitempään kestänyt toimintakatkos olisi voinut johtaa reaktorin sydämen ylikuumenemiseen ja jopa sen sulamiseen. Nyt järjestelmä saatiin onneksi ajoissa toimimaan. Tapaus on joka tapauksessa Ruotsin pahin moneen vuoteen.

Tapahtuman vuoksi Ruotsin yhteensä kymmenestä reaktorista oli loppuviikosta pysähdyksissä viisi, sillä muidenkin reaktoreiden järjestelmien turvallisuus halutaan varmistaa. Ruotsin onni on, että tapaukset eivät sattuneet keskellä talvipakkasia vaan kesähelteillä, jolloin sähköä tarvitaan vähemmän.

Toimintahäiriö ei jää vaille seurauksia Ruotsin politiikassakaan, jossa ydinvoima on perinteisesti herkkä asia. Ruotsi päätti luopua ydinvoimasta 1980 pidetyssä kansanäänestyksessä, mutta tavoite on viime vuosina muuttunut kuin kollektiiviseksi itsepetokseksi. Tähän mennessä vain yksi voimala, Barsebäck, on poistettu toiminnasta. Jopa pääministeri Göran Persson on ilmoittanut, ettei luopumisella ole kiirettä.

Kuusi viikkoa ennen valtiopäivävaaleja ydinvoima ja sen turvallisuus ovat nyt keskeisiä vaaliteemoja. Hankalimmassa raossa on vanhastaan ydinvoimavastaisen keskustapuoleen puheenjohtaja Maud Olofsson, joka on loiventanut puolueen kantaa hallitukseen pääsyn edistämiseksi. Olofsson on jopa tehnyt kahden muun porvaripuolueen kanssa sopimuksen, jonka mukaan ensi vaalikaudella ei tehdä uusia päätöksiä reaktorien sulkemisesta.

Nyt tuosta kannasta on tulossa keskustapuolueelle melkoinen painolasti. Puolueen sisälläkin sen arvioidaan maksavan vaaleissa useamman prosenttiyksikön. Lopulta Forsmarkin häiriö saattaa ratkaista jopa sen, tuleeko Ruotsiin porvarillinen vain demarien hallitus.

paakirjoitus@kaleva.fi