Viime viikon sääolosuhteet saivat aikaan hyyteen muodostumista Oulujoessa, ja hyyde tukki myös Hupisaarten puroihin vettä tuovat putket. Purot jäivät ilman vettä ja tilanne vaaransi puroissa talvehtivan taimenkannan.
– Hyydeongelmista tuli meille tieto aktiiviselta tarkkailijalta torstaina illalla ja tämä havainto oli tehty päivällä. Viesti välittyi meiltä heti eteenpäin ja ELY-keskukselta käytiin perjantaina aamulla paikan päällä, jolloin puroissa virtasi jälleen normaali vesitys, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pauliina Louhi kertoo.
– Kyse on siis todennäköisesti muutamista tunneista, ei kokonaisista vuorokausista, Louhi arvioi virtaaman seisauksen kestoa.
Tilannetta on Louhen mukaan helpotettu kesävesitykseen käytettävällä ylisyöksypumpulla. Myös pumppu kärsi hyyteestä, mutta tällä hetkellä putket ovat sulana.
Hyyteen muodostumista pyritään estämään saamalla jokeen jääkansi.
– Jäädytysajot on aloitettu ja jäätymisen eteneminen näyttää hyvältä, työnjohtaja Sami Karjalainen Oulun Energialta kertoo ja arvioi jääkannen muodostumisen vievän vajaan viikon.
Hyyteestä aiheutui viime perjantaina hieman haittaa myös Merikosken voimalaitokselle.
– Muutaman tunnin ajan jouduttiin ajamaan vettä ohi voimalan, Karjalainen kertoo.
Jokiin muodostuvat hyydepadot ovat seurausta joen suuresta virtaamasta ja ajoittaisista pakkaskausista.
Kun virtaama on suuri, ei joen pinnalle pääse kehittymään suojaavaa jääkantta. Tällöin vesi voi kylmän sään vaikutuksesta alijäähtyä ja vedessä alkaa muodostua niin sanottua suppojäätä eli joki hyytää.
Louhi pitää todennäköisenä, että poikaset ovat selvinneet hakeutumalla suojaan uomien syvimpiin kohtiin.
– Poikaset tarvitsevat syvempiäkin suojapaikkoja ympäri vuoden ja etenkin näin talvella, joten niiden tarve on otettu huomioon alkujaan ELY-keskuksen tekemissä suunnitelmissa ja toteutuksessa.
Soraikoissa parhaillaan hautoutuva mäti ei kuitenkaan pääse kuivumista pakoon. Louhen mukaan mädin hapenkulutus ei kuitenkaan ole vielä tässä kehitysvaiheessa kovin suurta, se kasvaa huomattavasti vasta myöhemmässä kehitysvaiheessa.
– Kehitys riippuu vahvasti veden lämpötilasta, mutta hapen kulutus voisi selvästi kasvaa Hupisaarilla ehkä helmi–maaliskuussa, joten sen suhteen ajoitus on ollut puolellamme.
– Jos mäti on säilynyt kosteana, mutta ei ole jäätynyt, voisin kuvitella sen kestävän tilapäisesti useampia tunteja soraikossa ilman jatkuvasti virtaavaa vettäkin, Louhi arvioi.
Kuivumista suurempi uhka on mädin jäätyminen.
– Jäätymiselle mäti on hyvin herkkä ja käytännössä se taitaa tuhoutua heti, jos pääsee jäätymään.
Tietoa taimenenpoikasten kohtalosta saadaan odottaa hyvä tovi.
– Kesällä pääsemme jälleen sähkökalastamaan purot ja silloin saamme ensimmäisen kerran luotettavaa tietoa tilanteesta, Louhi kertoo.
Viitteitä mädin kohtalosta saadaan jo aikaisemmin, sillä puroissa on lämpötilaa tallentavia mittalaitteita.
– Laitoimme viime syksynä valituille soraikkokohteille myös lämpötilaloggereita, joista näemme keväällä jo vähän aikaisemmin, ovatko juuri nuo soraikot jäätyneet talven aikana, Louhi kertoo.
– Mädin tai poikasten tilanteestahan tämä ei varmaa tietoa anna, mutta jotain odotuksia voimme jo talviaikaisen lämpötilan perusteella tehdä, hän lisää.
Lämpötilakertymästä tutkijat pystyvät jälkikäteen myös laskemaan mätimunien kehittymiseen vaikuttavan lämpösumman ja arvioimaan tarkemmin, milloin mätimunat saavuttavat eri kehitysasteet juuri näissä puroissa.
Louhi kiittää sitä aktiivista tarkkailijaa, jonka havainnon perusteella puroihin saatiin vesi palautettua nopeasti.
– Ihan joka päivä emme pysty puroilla liikkumaan, joten kansalaishavainnot tuovat meille parhaimmillaan tärkeää tietoa. Mielestäni nyt meillä toimi viestiketju tehokkaasti ja kaikki reagoivat tilanteeseen nopeasti.
Louhi kannustaa kaikkia Hupisaarilla kulkijoilta osallistumaan havainnointiin.
– Jos puroissa ei vettä virtaa, niin laittakaahan pikaisesti havainnoistanne tietoa meille Luonnonvarakeskukseen tai ELY-keskukseen tai kaupungille.