Pääkirjoitus

Hy­vi­tys­mak­sun laa­jen­nus on ky­seen­alai­nen hanke

Hallitus käsittelee lähipäivinä tekijänoikeuksien hyvitysmaksua koskevaa muutosesitystä. Tarkoitus on laajentaa niiden laitteiden valikoimaa, joita hankkiessaan kuluttajat maksavat samalla pienen hyvityssumman taiteilijoille, esimerkiksi muusikoille.

Hallitus käsittelee lähipäivinä tekijänoikeuksien hyvitysmaksua koskevaa muutosesitystä. Tarkoitus on laajentaa niiden laitteiden valikoimaa, joita hankkiessaan kuluttajat maksavat samalla pienen hyvityssumman taiteilijoille, esimerkiksi muusikoille.

Kyseistä maksua on kutsuttu "kasettimaksuksi", koska se koski meillä aluksi C-kasetteja. Maksulla on tarkoitus hyvittää ne taiteilijoiden tulonmenestykset, jotka syntyvät, kun kansalaiset kopioivat heidän töitään.

Tätä nykyä hyvitysmaksu koskee esimerkiksi dvd- ja cd-levyjä, mp3-soittimia ja tallentavia digibokseja ja tietokoneiden ulkoisia kovalevyjä.

Hyvitysmaksun ongelma on ollut se, että sen tuotto on heitellyt rajusti. Vuonna 2007 se oli viitisentoista miljoonaa euroa, tätä nykyä enää noin puolet siitä. Siksi tekijänoikeusjärjestöt ovat heränneet: hyvitysmaksun piiriin pitää saada lisää laitteita. Nyt maksu haluttaisiin myös älykännyköihin ja tietokoneisiin. Rintamassa seisoo kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.

Hyvitysmaksuun liittyy kuitenkin kyseenalaisia piirteitä. Ensinnäkin maksut ovat Suomessa jo nyt Pohjoismaiden korkeimmat. Piratismi on tuomittavaa, mutta moraalisesti arveluttavaa on myös periä kansalaisilta maksua kopioinnista, joka ei vie luovan alan työntekijöiltä sentinkään tuloja.

Yhä suurempi osa kuluttajista käyttää tietokoneiden levytilaa, ulkoisia kovalevyjä ja dvd-levyjä nimenomaan valokuvien ja omien videoiden tallentamiseen. Peruskysymys on, onko tekijänoikeusjärjestöillä oikeutta tulla näiden kansalaisten taskulle.

Luova ala tarvitsee tukea. Laitepohjainen hyvitysmaksu on kuitenkin tiensä päässä. Tarvitaan kokonaan uusi, kansalaisten oikeustajun mukainen hyvitysjärjestelmä.