Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien ideoiden virta on loputon. Myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenten mietintämyssyissä on kipinöinyt. Valiokunnan huhtikuisen linjauksen mukaan Suomesta löytyy kahdeksan vuoden päästä 5-7 hyvinvointipiiriä. Piirit kantaisivat vastuun alueidensa hyvinvoinnin kehittämisestä.
Valiokunnan virkamies, tulevaisuustutkijana tunnettu Osmo Kuusi esitteli hyvinvointipiiri-ideaa perjantaina Nivalassa. Kuusen papereissa oli jo hahmotelma pohjoisen hyvinvointipiiristä, jonka karttaan on kirjattu neljä maakuntaa: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.
"Kyseessä on Oulun yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon vastuualue. Olisihan se iso piiri, käsittäisi puoli Suomea", Kuusi hymähti.
Pohjoisen hyvinvointipiiristä on kaavailtu kansallista pilottihanketta. Osmo Kuusen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on osallistunut alustaviin keskusteluihin aktiivisesti.
"Pilottihanke voisi käynnistyä nopeastikin. Yhteyksiä on ollut myös Kainuun ja Oulun eteläisen alueen suuntaan. Lapin tilanteesta on keskusteltu tulevaisuusvaliokunnan jäsenen Esko-Juhani Tennilän (vas.) kanssa", Kuusi mainitsi.
Ruotsissa
sama suunta
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa työskentelevä Kuusi liputtaa hyvinvointipiirien perustamisen puolesta.
"Kuntien ja valtiovallan väliin sijoittuva rakenne on tarpeellinen. En näe hyvänä vaihtoehtona, että meillä olisi vain yksi sosiaali- ja terveysministeriö, joka häärisi näiden asioiden kimpussa."
Kehitys vie samaan suuntaan myös Ruotsissa.
"Länsinaapurissa on ehdotettu maan jakamista 6-9 suurmaakäräjäalueeseen, jotka ovat selviä vastineita hyvinvointipiireille", Kuusi kertoi.
Pohjoisen hyvinvointipiirin ensivaiheen tehtäviä olisivat vaativan erikoissairaanhoidon järjestäminen ja yhteisten hankintojen - esimerkiksi lääkeostojen - tekeminen.
"Pitkällä tähtäimellä piiristä tulisi kuitenkin kehittää kansallinen hyvinvoinnin vastuunkantaja. Terveydellä mitattu hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuus tulee ottaa heti alusta piirityöskentelyn keskeiseksi lähtökohdaksi", Kuusi muotoili.
Hyvinvointipiirin omistaisivat kunnat joko suoraan tai alueellisten terveyspiirien kautta. Toiminnassaan hyvinvointipiiri tukeutuisi erikoissairaanhoitoa järjestävään keskussairaalaan tai aluesairaaloihin.
Osmo Kuusi myöntää pohjoisen piirin perustamisen ongelmat, joita aiheuttavat muun muassa pitkät etäisyydet.
"Yksi kysymys on, voivatko esimerkiksi keskipohjalaiset tuntea suurta solidaarisuutta vaikkapa Utsjokea kohtaan?"