Kuntaliiton puheenjohtaja Hannes Manninen ehdottaa kuntien hyvinvointipalvelujen säilyttämistä kolmikantahengessä.
Kunnallisvirkamiesliiton (KVL) aktivointipäivillä Kuusamossa lauantaina puhunut Manninen totesi hyvinvointipalveluiden turvaamisen olevan erittäin tärkeä tavoite myös kuntatyöntekijöille, joten hänen mielestään kunta-alan ammattijärjestöjenkin on lähdettävä mukaan neuvotteluihin.
Edellytyksenä olisi siten valtion ja kuntien välisen neuvottelumenettelyn uudistaminen ja vahvistaminen.
"On tehtävä koko vaalikaudeksi kuntataloutta vakauttava kuntasopimus, jossa tulot ja velvoitteet saatetaan tasapainoon", Manninen linjasi.
Manninen muistutti veronalennusten toteutuneen viimeisenä kymmenvuotiskautena Suomessa kuntatalouden kustannuksella. Se on vaikeuttanut hänen mielestään lukuisten kuntien mahdollisuuksia tarjota asukkailleen peruspalveluja.
Manninen totesi päättäjien seuraavan huolestuneina veronalennuksista käytävää keskustelua. Samalla kun veronalennusvaraa tarkastellaan, on hänen mukaansa nostettava pöydälle perustuslain jokaiselle takaamat terveys-, sosiaali- ja koulupalvelut.
"Sanomattakin on selvää, että veronalennuksia ei voida jatkossa tehdä kuntien kustannuksella, jos hyvinvointipalvelut halutaan säilyttää edes kohtuullisella tasolla." hän teroitti.
Mannisen mukaan viimeisten kuuden vuoden aikana veronalennukset ovat jo nakertaneet kuntien tulopohjaa 855 miljoonan euron edestä.
Pitkäjänteisyyttä palkkaneuvotteluihin
Helmikuun alusta voimaa tulevan tulosopimuksen ja viisivuotisen palkkojen kehittämisohjelman toteutuminen mitataan KVL:n puheenjohtaja Markku Jalosen mukaan pian alkavissa kuntien ja kuntayhtymien paikallisissa neuvotteluissa.
Hän arvioi, että onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä ja yhteistyöhön perustuvaa henkilöstöpolitiikkaa.
"Sopimuskautta 2003-2005 silmällä pitäen olisi tarkoituksenmukaista laatia koko kauden kattava suunnitelma paikallisista neuvotteluista ja järjestelyvaraerien käytöstä", Jalonen sanoi.
Toimenpiteellä vältettäisiin hänen mielestään alituiset neuvottelut ja lisäksi se mahdollistaisi kokonaisvaltaisemman kuvan saamisen palkkausrakenneuudistuksen etenemisestä.
Liitossa tehdyn selvityksen mukaan kuntapalkkojen jälkeenjääneisyys verrattuna saman alan yksityisen sektorin palkkoihin on keskimäärin hieman alle kymmenen prosenttia.
Viimeisen vuosikymmenen kokemusten perusteella henkilöstö odottaa Jalosen mukaan vakautta ja ennustettavuutta kunnallistalouteen.
"Säästökeskustelut ja epävarmuus palkkarahojen riittävyydestä kuormittavat jo kohtuuttomasti kuntatyöntekijöitä, jotka ovat on työskennelleet pitkään kovan työpaineen alla", arvioi Jalonen.
Hän kaipasi tuleville vuosille myös riittävää talouskasvua, jotta lisääntyneet palvelutarpeet varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon alueella voitaisiin hoitaa.