Vasemmiston presidenttiehdokas Tarja Halonen sanoo, että ensi sunnuntain presidentinvaalissa on kyse Suomen suunnasta.
"Nämä ovat yhdistelmävaalit henkilöstä ja linjasta."
Halonen puhuu pitkään pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen tärkeydestä.
"Tätä mallia ei saa romuttaa, mutta siinä olevia aukkoja pitää paikata."
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta hän sanoo: " Suomella on ollut ja on selkeä linja. Presidentillä on suuri vaikutus siihen, mikä linja on, mutta hänen tulee myös kunnioittaa yhdessä tehtyjä päätöksiä, olla näin linjavastuussa. Jos halutaan jotain muunlaista presidenttiä, se on sitten vähän isompi remontti."
Vastaehdokkaansa Sauli Niinistön (kok.) väitteet siitä, että Suomessa eletään pysähtyneisyyden tilassa Halonen torjuu napakasti.
"Ei. Suomi on edistynyt sitten valtiovarainministeri Niinistön poislähdön. Kehitys on kulkenut koko ajan eteenpäin päämittareilla laskettuna. Se, että on itse pois päätöksenteosta, ei merkitse sitä, ettei mitään olisi tapahtunut."
Talouden vakaus, myönteiseen suuntaan kehittyvä työllisyys, Suomen menestymisen eri kilpailumittareissa jne. Halonen luettelee ja lisää: "Emme tarvitse ketään unilukkarina sanomaan, että nyt teidän pitää tehdä jotakin".
Halonen ilmoittaa olevansa mieluummin sillanrakentaja ja kannustaja kuin unilukkari.
Tasa-arvosta ei voi tinkiä
Yhteistyökykyinen ja suhteellisen tasa-arvoinen kansa, jossa ihmiset tuntevat, että heitä kohdellaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti on Halosen mielestä paras tie Suomelle myös jatkossa.
Kolme keskeistä arvoa, joista ei ole valmis tinkimään, Halonen listaakin näin: "Ihmisten tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä kansalaisyhteiskunnan kunnioittaminen niin, että ihmiset voivat vapaasti järjestäytyä".
Halonen huomauttaa, että Suomen nyt ei tarvitse valita hyvinvointiyhteiskunnan tai kilpailukyvyn välillä.
"Voidaan saada molemmat."
Jos vallalle pääsee uusliberalistinen talousnäkemys ja kasvun hedelmistä hyötyivät ensin vain harvat, Suomesta tulee Halosen mukaan nykyistä eriarvoisempi ja kovempi yhteiskunta.
"Jouduttaisiin yhä useammin sosiaalisen epävakauden tilanteisiin. Ihmeteltäisiin, miksi yhteiskunta ei ole enää niin turvallinen".
Hyvinvointiyhteiskunta, jossa pyritään myös sopimusyhteiskuntaan, takaa Halosen mielestä vakaan ja dynaamisen yhteiskunnan.
Niinistön asetelma on nurinpäin
Se, että nyt nostetaan aiempaa voimakkaammin esiin se, onko presidentti porvari vai sosialisti, kaivaa Halosen mielestä esiin vanhoja, kipeitä asioita.
"Presidentit ovat Kekkosesta lähtien pyrkineet rakentamaan vanhojen riitojen ylitse poliittisesti tunnetasolla suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa."
Halonen muistuttaa pyrkineensä itse olemaan koko kansan presidentti.
Hänen mielestään Niinistö on keikauttanut vastakkainasettelun päälaelleen.
"Niinistöllä on asetelma nurinpäin. Hänen mielestään työelämässä ei ole enää vastakkainasettelua. Poliittisella puolella hän liputtaa, että maahan pitää nyt saada porvarillinen presidentti."
Halonen toteaa, että työelämässä ovat edelleen vastakkain työntekijät ja työnantajat.
"Itse olen sanonut hyvin tiukasti sen, että työmarkkinajärjestöjä pitää kannustaa ja vähän töniäkin sopimaan asioista. Siellä on kahdenlaisia etuja, mutta on katsottava kohtuullinen sopimustasapaino."
Halonen lisää, ettei hänelle ole käynyt selväksi, haluaako työelämän joustoista puhunut Niinistö palkkajoustoja alaspäin. "Nehän ovat suomeksi sanottuna palkanalennuksia", Halonen toteaa.
Pääministeri Matti Vanhaseltakin (kesk.) pitäisi saada selvempi vastaus muutospuheisiin.
"Mitä ovat jo tehtyjen päätösten lisäksi muutokset, joihin pitää olla valmis. Tarkoittaako tämä, että luovutaan joistakin palveluista ja jos, mistä?"
Halonen ei ole valmis antamaan mitään avointa valtakirjaa.
"Eikä tätä voi leimata muutoshaluttomuudeksi."
"Hedelmistään puu tunnetaan", Halonen toteaa ja kertoo kuluneiden kuuden vuoden olleen kovaa työtä sen puolesta, että presidentti on kannustava ja yhdistävä voima.
Ilman Penttiä olisi ollut yksinäistä
Presidentin työ on Tarja Halosen mukaan hyvin yksinäistä, mutta tarkkailuluupin alla olo ei pääty koskaan kokonaan.
"Voin ihan avoimesti sanoa, että elämä ilman Penttiä olisi Mäntyniemessä ollut paljon yksinäisempää", Halonen tunnustaa.
Halosen mukaan avioliiton solmiminen Pentti Arajärven kanssa pitkän avosuhteen jälkeen oli hänelle "erittäin tärkeä asia".
Sauli Niinistön haastattelu julkaistaan Kalevassa torstaina 26. tammikuuta.