YK:n inhimillisen kehityksen käsitteen perustana on ajatus, että kehityksessä on kyse paljon muustakin kuin rahasta. "On kuitenkin naiivi ajatus, että inhimillisen kehityksen indeksit heijastuisivat suoraan elämänlaatuun ja onnellisuuteen", muistuttaa tutkimusjohtaja Pauli Juuti Johtamistaidon opistosta. Hän on tutkinut suomalaisten elämänlaatua.
Juuti korostaa, että YK:n indeksi mittaa pikemminkin konkreettisia asioita. Elämänlaatu muodostuu näiden lisäksi subjektiivisesta onnesta.
Suomessa elämänlaatuun liittyvää aineistoa on kerännyt Tilastokeskus. Onnellisuutta on tutkittu kolmella osa-alueella, jotka ovat perhe ja vapaa-aika, työ ja lepo. Keskimäärin suomalainen on perheeseensä ja vapaa-aikaansa tyytyväinen. Perhe-elämän laatu on lisääntynyt samalla kun perhekäsitys on muuttunut. "Perhe-elämän odotukset toteutuvat", Juuti tiivistää.
Työelämässä sen sijaan sekä odotetaan että saadaan vähemmän", Juuti kertoo. Ongelmat liittyvät usein johtamiseen. Myös työikäisten kyynisyys on jäänyt laman jälkeen ilmaan. "Ajatellaan kielteisemmin kuin tarvitsisi, ikäviä kokemuksia ei ole päästy purkamaan", Juuti analysoi. Nuorempaa polvea hallitsee pirstaleisuus ja irrallisuus. "Elämä on keikkaluontoista, koko ajan pitää näyttää, eikä kiinnikkeitä ole."
Juuti pitää kiinnostavana, että monissa tutkimuksissa Suomen kilpailukyky on kärkiluokkaa. "Miksei sitten elämänlaatukin olisi", hän pohtii. Yhdeksi syyksi huonoon menestykseen UNDP:n indeksillä mitattuna hän arvelee miesten alhaisen eliniän.
Suomalainen tutkimus kertoo, että naiset pitävät elämänlaatuaan on suhteellisen hyvänä, mutta kolmenkymmenen ikävuoden tienoilla käyrä tekee mutkan alas. "Valmistumisen, työelämän alkuvaiheen ja perheenperustamisen yhteydessä vastuu perheessä kasaantuu naisille edelleen", Juuti kertoo.
Miehillä elämänlaadun käyrä on tasaisempi. Juuti määrittelee sen suoriutumiskeskeiseksi, mikä selittää viiden-kuudenkympin kieppeillä loikkauksen ylöspäin. "Siinä vaiheessa mies huomaa selvinneensä elämässä ja onnistuneensa. Harppaus alaspäin tulee sitten eläkkeelle jäädessä, kun ei tarvitse enää olla mitään", Juuti tulkitsee.