Osallisuus ja hyvinvointipolitiikka eivät saa jäädä sapelinkalistelun varjoon, kirjoittaa sdp:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Lisääntyvä EU-yhteistyö ja laaja turvallisuus luovat pohjan hyvinvoinnille, mutta mihin tiivistyvä turvallisuus- ja puolustusunioni on etenemässä?
Maanantaina 16.7. Suomi oli maailmanpolitiikan polttopisteessä, kun presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat Helsingissä. Viestit ovat huolestuttavia. Ennen Helsinkiin tuloaan Trump kuvaili englantilaislehdistölle Euroopan unionia viholliseksi. Venäjän kanssa välit ovat tiiviimmät kuin perinteisten eurooppalaisliittolaisten Ranskan ja Saksan.
EU ei ole mikään vihollinen tai edes suurvalta, vaan haluaa kaikki maailman maat yhteistyöhön. Olemme sitoutuneet kansainväliseen yhteistyöhön, ja tämä aika kaipaa ennen kaikkea dialogia ja yhteistyötä. EU:ta nakerretaan sisältä ja ulkoa, mutta sen viesti yhteistyöstä ja rauhasta ei ole pitkään aikaan ollut niin ajankohtainen kuin nyt.
Maailmanpolitiikan epävarmuus on heijastunut myös kansalaisten keskuuteen. Presidentit ja puoluejohtajat puhuvat muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Kuukausi sitten julkaistun eurobarometrin mukaan 51 prosenttia suomalaisistakin haluaa tulevissa eurovaaleissa keskusteltavan Euroopan yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Edellä olivat vain taistelu terrorismia vastaan (58 %) ja ilmastonmuutoksen torjunta (53 %).
Mutta onko EU:sta rauhan takaajaksi tilanteessa, jossa maailmanpolitiikka muuttuu vaikeammin ennustettavaksi ja jopa epävakaaksi? Onko EU:lla ne edellytykset ja työkalut, joita tarvitaan rauhan ylläpitämiseksi Euroopassa ja laajemminkin?
Euroopan unionin puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kannalta merkittävä vuosi oli 2015. Tuolloin alkoi Euroopan rakenteita ravistanut ja edelleen jatkuva muuttoliike. EU-maat laittoivat rajoja kiinni äkkipikaisinkin toimin ja tehostivat EU:n ulkorajojen valvontaa yrittäessään hallita voimistunutta muuttoliikettä.
Samana vuonna Ranska pyysi ensimmäisenä EU-maana apua Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteen kautta. Ranskaan kohdistunut terrori-isku merkitsi Ranskan osallistumista Syyrian sotaan ja ISIS-terroristijärjestön kukistamiseen.
Vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö on ottanut joka vuosi uusia merkittäviä harppauksia eteenpäin, ja Suomikin osallistuu useampaan konkreettiseen hankkeeseen. Tavoitteet ovat jäsenmaille yhteisiä: enemmän yhteistyötä kaikilla mahdollisilla tasoilla. Asiasta ovat samaa mieltä sekä poliittiset päättäjät ja kansa.
EU:n uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on saamassa lisärahoitusta. Rajaturvallisuuden ja maahanmuuton panostukset on kaksinkertaistettu komission esityksessä. Tavoitteena on kasvattaa Euroopan puolustukseen kohdistuvaa rahoitusta joka vuosi 2021 alkaen. EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin henkilöstömäärä nousisi yli 10 000 hengen vahvuuteen, kun vielä muutama vuosi sitten työtekijämäärä oli sadoissa.
Yhteiseen turvallisuuteen käytetyt rahat tulevat koko EU:n, ei yhden jäsenmaan eduksi. Tehdään esimerkiksi tutkimusta, tietojen vaihtoa ja puolustushankintoja yhdessä, edullisemmin ja fiksummin.
Samalla uudet panostukset herättävät laajemman kysymyksen Euroopan turvallisuusjärjestelyjen tulevaisuudesta. Mihin turvallisuus ja puolustuspolitiikalla ollaan tähtäämässä? Mitkä ovat yhteiset ja pitkäaikaiset tavoitteet? Mitä kriteerejä lopulta EU rahoitukselle asetetaan?
On maltettava pitää huolta myös siitä, ettei turvallisuus- ja puolustuspolitiikan korostuessa unohdu se, että tasa-arvo ja hyvinvointi ovat turvallisuuden perusta. Osallisuus ja hyvinvointipolitiikka eivät saa jäädä sapelinkalistelun varjoon. Laadukas koulutus ja luottamus tulevaisuuteen luovat turvallisuuden tunnetta. Niihin eurooppalaisessa yhteistyössä on kiinnitetty lisääntyvää huomiota maakohtaisissa suosituksissa, mutta lisää koordinaatiota ja mahdollisesti uusia yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.
Trumpin ja Putinin aikakaudella on pidettävä oma pää kylmänä ja katse tiukasti tiessä. EU ei ole vihollinen vaan maailman onnistunein rauhanprojekti. Meidän on tehtävä entistä enemmän töitä, jotta unionin tavoitteet eli rauha, vakaus ja vauraus toteutuvat myös maailmassa, joka katsoo entistä enemmän sisäänpäin.