Vaikka Suomen talous on sukeltanut syvällä surkeuden suossa jo vuosia, kansalaiset eivät koe oloaan erityisen huonovointiseksi. Tätä todistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore Suomalaisten hyvinvointi 2014 -raportti (Kaleva 8.12). Sen mukaan hyvinvointi ja elämisen laatu ovat pysyneet entisellään kymmenen viime vuoden aikana.
Yli 4 200 suomalaiselle tehdyn haastattelututkimuksen tulosta voi pitää yllättävänä. Se kertoo kokemuksen omasta hyvinvoinnista poikkeavan siitä, miltä yhteiskunnan tilanne näyttää. Toisaalta se vahvistaa myös aikaisemmin tiedossa olleita arvioita, että hyvinvointi on enemmän kuin julkinen talous; se on useiden eri tekijöiden summa.
Ihmisillä on erinomainen kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Vaikka työttömyys on lisääntynyt ja koskettaa yhä useampia eivätkä näkymät ole hääppöiset, toimeentulo ei kuitenkaan ole romahtanut. Tiukan paikan tullen kyetään tinkimään eikä se vielä johda pahoinvointiin.
Suuri merkitys hyvinvoinnin kokemiselle on siinä, että yhteiskunnan tukirakenteet ovat kaikesta huolimatta kestäneet. Suurin osa haastatelluista arvioi sosiaaliturvan tason sopivaksi, ja jopa paljon riepoteltuja julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita pidetään pääosin toimivina.
Kansan jako hyvinvoiviin ja pahoinvoiviin on selkeä tämänkin tutkimuksen mukaan. Siinä suhteessa ei ole tapahtunut muutosta vuosikymmeneen. Vaikka hyvin rikkaiden ja köyhien välisen eron kasvu on taantuman seurauksena pysähtynyt, kansalaiset pitävät elintasokuilua liian syvänä.
Jos työttömyys syvenee edelleen, yhä useamman toimeentulo vaikeutuu, mikä heijastuu jossain vaiheessa pahoinvoinnin kasvuna.
Pääkirjoitus