Oulun seudulla halutaan kylvää uusia siemeniä myös hyvinvointialan yritysten kasvuun. Toimintansa on keväällä aloittanut Hyvinvointirahasto, joka on uudenlainen toimintamalli Suomessa.
Rahaston perustajia ovat Oulun kaupunki, Kainuun Puhelinosuuskunta, Riitta ja Jorma J. Takasen säätiö ja Fortel Management Oy sekä sijoittajarengas. Lisäksi mukana on sijoittajarenkaaseen, johon kuuluu kahdeksan yksityistä sijoittajaa Oulun seudulta.
Yritys on tehnyt ensimmäisen sijoituksensa Prowellness Oy:hyn. Oululainen yritys tekee terveydenhuollon organisaatioille alueellisia tietojärjestelmiä. Hyvinvointirahastosta tuli Prowellnessin omistaja noin 10 prosentin osuudella.
Rahastoa hallinnoi Kempeleessä sijaitseva Fortel Management Oy. Rahaston yhteistyökumppaneina uusien yritysten löytämiseksi ovat Oulu Wellness Instituuttisäätiö, Technopolis Oyj ja Snowpolis Oy sekä sijoittajarenkaan jäsenet kontakteineen.
Fortel Managementin toimitusjohtajan Hannu Säynäjäkankaan mukaan muutama sijoitus vuodessa on sopiva määrä 4 miljoonan euron suuruiselle rahastolle. 300 000-400 000 euron suuruinen summa voi tällöin olla luonteva yhden panoksen koko.
"Sijoittajarenkaan jäsenten kiinnostuksen mukaan summa voi nousta paljon isommaksikin", Säynäjäkangas sanoo.
Sijoittajarenkaasta voi löytyä lisäpanos
Renkaan jäsenet ovat sijoittaneet rahaston peruspääomaan, mutta he voivat halutessaan sijoittaa lisää suoraan yritykseen samoilla ehdoilla kuin rahasto.
Renkaan jäsenet osallistuvat oman kokemuksensa ja kiinnostuksensa mukaan kohdeyrityksien hallitustyöskentelyyn. Erilaisia sijoittajien yhteisöjä on Suomessa muutamia, mutta vastaavaa konseptia ei Säynäjäkankaan tiedon mukaan ole muualla toteutettu.
Säynäjäkankaan mukaan sekin on aika harvinaista, että yksityishenkilöiltä kerätään varoja rahastoon. Esimerkiksi Sitra, Teollisuussijoitus ja vakuutusyhtiöt ovat tavallisia tahoja tällaiseen sijoitustoimintaan.
Hannu Säynäjäkankaan mukaan rahasto pyrkii osaltaan synnyttämään uutta ja entistä vahvempaa vastapainoa elektroniikka-ja it-alan yritystoiminnalle.
"Hyvinvointialan yrityksiä on aika paljon ja alan osaaminen on täällä aika hyvää." Sekin täytyy Säynäjäkankaan mukaan muistaa, että koko ajan käydään yt-neuvotteluja teknologiayhtiöissä, jotka ovat olleet helmiä Oulun seudulla.
Säynäjäkankaan mukaan uusia siemenvaiheessa olevia, vielä näkymättömiä yrityksiä on Oulun seudulla myös ponnistamassa itseään esille.
Yritykset ja julkiset toimijat kumppaneiksi
Tekesin toimialajohtaja Pia Harju-Autti sanoo, että hyvinvointialalla on on hyvät näkymät ja hyvät mahdollisuudet. Näitä näkymiä edistääkseen Tekes on aloittanut Innovaatiot sosiaali- ja terveysjärjestelmässä -ohjelman, jossa painotetaan toimintatapana kumppanuutta. Tekes rahoittaa nykyään myös palveluhankkeita.
Tavoitteena on, että kunnat ja muut julkiset toimijat olisivat entistä jouhevammin yhteistyössä palveluiden kehittämisessä. Tarkoituksena on, että ohjelman hankkeissa kunnat ja sairaanhoitopiirit yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa yhdessä miettivät, mitä palveluita tarjotaan.
Terveys- ja hyvinvointialan yritysten näkökulmasta on esimerkiksi hankalaa, jos ne jäävät innovaatioidensa kanssa yksin puurtamaan.
Harju-Autin mukaan täytyy olla varmistettuna myös se, että kehitetyt innovaatiot otetaan käyttöön. "On ollut hyviä hankkeita, joita ei jostakin syystä ole otettu käyttöön. Kunnissa ja organisaatioissa ei esimerkiksi johto ole ehkä ollut asiassa mukana. Kun ei projektin aikana ole otettu asiaa omakseen, se on sitten voinut jäädä hyllyyn pölyttymään", Harju-Autti sanoo.
