Helvi Puolakka jää syksyllä Oulun kirjastotoimen johtajan paikalta eläkkeelle toisaalta haikein mielin toisaalta tyytyväisenä.
Noin 40 vuotta kirjaston palveluksessa takaavat sen, ettei työyhteisö eivätkä työkaverit katoa helposti mielestä. Eroamisen tuskaa helpottaa se, että jo 130 vuoden ikään ehtinyt Oulun kirjastolaitos on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin katsottuna aivan ehdotonta ykköskaartia. Johtaja voi väistyä paikaltaan hyvillä mielin.
"Kun ajattelee historiaa, vaikkapa luokitus-, avohylly- ja lainausjärjestelmiä, niin Oulun kaupunginkirjasto on ollut niiden käyttöön otossa aivan etunenässä. Toimintaa on koko ajan kehitetty, siihen on ollut vahva perinne. Ja kun vielä Oulun kaupungilla on mennyt taloudellisesti ja kehittämismielessä hyvin, niin kirjasto on saanut sille kuuluvan osan kaupungin hyvinvoinnista", Puolakka iloitsee.
Hyvä kuntatalous on pitänyt viime vuosina kirjaston hankintamäärärahat kuntapäättäjien "suojeluksessa". Tosin 1990-luvun säästöpaineilta pohjoisen Suomen suurin yleinen kirjastokaan ei selvinnyt.
"Päätimme silloin, että säästämme kappalemääristä ja yritämme säilyttää kokoelman kattavuuden ja pitää nimekkeiden määrän mahdollisimman laajana. Siinä olemme myös onnistuneet"
Kaupunki on myös pystynyt säilyttämään poikkeuksellisen laajan lähikirjastoverkkonsa, kun monessa muussa kunnassa säästökuurit ovat nakertaneet paitsi hankintamäärärahoja myös puitteita.
"Viime viikolla Ylikiimingin kirjastosta tuli meidän 13. lähikirjastomme. Ensi vuonna avataan Kaakkurissa, Ritaharjun monitoimitaloon suunnitellaan tilat myös kirjastolle ja seuraavaksi keskustellaan Hiukkavaarasta. Alueellinen kattavuus on kunnossa."
Tietotekniikan kärkijoukoissa
Puolakka pääsi itse oululaisessa kehittämistyössä aitiopaikalle 1970-luvun lopussa upouudessa Rajakylän kirjastossa. Kaupungissa oli tehty päätös, että uudelle vilkkaalle asutusalueelle rakennettavaan kirjastoon tulee tietokonepohjainen lainausjärjestelmä.
"Se oli valtakunnallisestikin jotain täysin uutta. Samaan aikaan pystytettiin Helsingin Laajasalon kirjastoon vastaavaa tietokonepohjaista lainausjärjestelmää. Se avattiin kesällä 1978 ja me saimme omamme valmiiksi lokakuussa, tulimme kilpajuoksussa hyvänä kakkosena maaliin", Puolakka nauraa.
Kun uutta, vuonna 1981 valmistunutta pääkirjastoa alettiin suunnitella, niin Oulussa tehtiin kunnianhimoinen päätös Suomen ensimmäisen tosiaikaisen lainausjärjestelmän rakentamisesta. Kirjasto, valtion tietokonekeskus ja Oulun kaupungin atk-keskus loivat järjestelmän, joka toimi poikkeuksellisen pitkään eli melkein 10 vuotta.
Asiakkaan
näkökulmasta
Hitech-Oulun innovatiiviset kirjastoratkaisut eivät ole olleet pelkkää tietotekniikkaa, vaan välillä hyvin yksinkertaisia oivalluksia.
Hyvät ideat ovat usein syntyneet siitä, että henkilökunta on pystynyt katsomaan asioita asiakkaan näkökulmasta.
Esimerkiksi Oulussa on jo pitkään liikennöinyt päivittäin aineistoa kirjastosta toiseen eli lainaajien luokse kuljettava auto.
"Meillä tämä logistinen ratkaisu on ollut käytössä jo 1960-luvulta ja se on otettu vasta myöhemmin käyttöön muualla suurena uutuutena. Meidän mielestämme on asiakkaan etu, että hän saa aineistoa lähikirjastoonsa. Sehän on kestävää kehitystä, kun ei tarvitse ihmisten yksityisautoilla kulkea kirjojen perässä", Helvi Puolakka sanoo.