Kuntien tulokset kohentuivat ja niiden erot tasaantuivat, kun suurimpien kaupunkien vuosikate puolittui. Hyvää aikaa kestää kuitenkin vain pari vuotta.
Kuntaliiton tehtävänä on ajaa kuntien etuja. Tässä se on onnistunut niin hyvin, että liiton tuoreen kyselyn tulos on monille iso yllätys - varsinkin vaalien alla. Kuntien vuosikate eli tulojen ja menojen erotus on kohonnut reippaasti parina viime vuonna. Kuitenkin valtiota on arvosteltu voimallisesti kuntien talousahdingosta. Valtiovarainministeriöstä taas on viestitetty, että kyllä kunnilla rahaa on.
Tästä vuodesta on kuitenkin tulossa hankala. Kuntatalous heikkenee voimakkaasti, kun verot, maksut ja valtionosuudet eivät riitä kaikkien menojen kattamiseen. Kuntien yhteenlaskettu tulos uhkaa painua miinukselle. Velkataakka kasvaa yli miljardilla eurolla lähes 5,5 miljardiin euroon. Tiukassa tilanteessa kunnat joutuvat siirtämään jopa peruskorjausinvestointeja.
Viime vuonna vuosikate nousi peräti 1,68 miljardiin euroon, mutta tänä vuonna se putoaa puoleen, runsaaseen 800 miljoonaan. Viime vuonna kuntien yhteinen tulos oli 730 miljoonaa euroa plussalla, mutta tänä vuonna se painuu miinukselle. Tappiota on tulossa 370 miljoonaa euroa.
Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret. Pienimmissä kunnissa vuosikate viime vuonna keskimäärin kaksinkertaistui; myös keskisuurten kuntien talous parani. Suurimmissa kaupungeissa vuosikate puolittui.
Tämän vuoden talousarvioiden mukaan yli 300 kunnan vuosikate heikkenee ja vain 40 paranee. Syitä on monia. Yhteisöveron tuotto kunnille laskee taantumassa. Kunnat ovat maksaneet kolmanneksen valtion päättämistä veronalennuksista eikä kuntien valtionosuuksiin ole tehty indeksitarkastuksia.
Kunnat taistelevat paitsi valtion kanssa myös keskenään. Viime vuosien voittajia ovat olleet pienet alle 6 000 asukkaan kunnat, joiden vuosikate kaksinkertaistui. Häviäjiä ovat olleet suuret kaupungit, kuten Oulu, Tampere, Turku, Espoo, Vantaa ja Helsinki. Niissä vuosikate lähes puolittui viime vuonna.
Pohjois-Suomen köyhien kuntien tilanne on kiistatta ankea. Jos tämän vuoden arviot toteutuvat, jää parinkymmenen kunnan vuosikate pakkaselle. Näistä suurin osa on paininut talousvaikeuksien kanssa vuosikausia. Vain 13 kuntaa pääsee kohtuullisena pidettävään yli 167 euron asukaskohtaiseen vuosikatteeseen. Viime vuonna samaan tulokseen uskoi pääsevänsä 26 kuntaa.
Kuntaliitto vakuuttaa, että sen laskelmat perustuvat kylmiin numeroihin, eikä mukana ole vaalisynkistelyä. Valtio uskoo numeroita, ellei liioittelu ole tuhonnut liiton uskottavuutta. Tähän virheeseen sortui aikanaan STK ja sen seuraaja TT. Palkankorotusvaraa ei ollut, olipa menossa nousu- tai laskukausi.
Kuntien ja valtion rahat ovat yhteistä julkista taloutta. Laaja kunnallinen itsehallinto sallii kunnan tehdä tyhmyyksiä, joiden kulut jäävät valtion maksettaviksi. Kuntiin rakennetaan edelleen muhkeita laitoksia vain siksi, että saataisiin valtiolta enemmän tukea. Tästä perisynnistä ei ole päästy eroon.
Kuntien taloudenhoito on pitkäjänteistä työtä. Se ei onnistu, jos kunnat ja valtio kiistelevät valtionosuuksista ja yhteisöveroista joka vuosi. Kuntaliitto toivoo erityistä peruspalveluohjelmaa kuntien tehtävistä seuraavan neljän vuoden aikana. Valtion ja kuntien on yhdessä sovittava, mitkä palvelut kuntien pitää tuottaa ja miten valtio osallistuu niiden rahoitukseen. Ennen tätä on määriteltävä peruspalvelut.
Tärkeää on myös päästä eroon "rytmihäiriöstä", joka hankaloittaa talouden arviointia. Jatkossa on päästävä siihen, että kunnallisvero ja tilitykset vastaavat toisiaan mahdollisimman hyvin.