Rovaniemi Maan johtavaksi sisustusalan yritykseksi kehittynyt posiolainen Pentik Oy ja raumalainen hanoihin erikoistunut Oras Oy palkittiin vuoden 2003 Hyvän työnantajan palkinnolla työn päivillä Rovaniemellä maanantaina.
Työministeriö palkitsee vuosittain hyviä työnantajia, jotka ovat ansiokkaasti kehittäneet työyhteisöään, lisänneet henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja edistäneet työympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Valintaperusteissa korostetaan yritystoiminnan kehittymistä ja kasvua sekä toiminnan työllistävää vaikutusta ja jatkuvuutta. Tärkeää on myös henkilöstön merkitys voimavarana, tuotekehityksen osuus työpaikkojen luojana sekä tuloksellinen yhteistyö työvoimahallinnon kanssa.
Toimitusjohtaja Topi Pentikäinen ja Oras Oy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivi korostivat yrityksen menestymisen perusteena tietynlaista arvomaailmaa ja avointa keskustelua henkilöstön kanssa silloinkin, kun yrityksellä on vastoinkäymisiä.
Toimitusjohtaja Pentikäisen mielestä häntä ja työntekijöitä yhdistävänä tekijänä oli jopa 1990-luvun alussa ollut konkurssiuhka. Silloin tuska oli yhteinen ja tilanteen laukeaminen koettiin myös samalla tavalla.
Oraksella haettiin työntekijöiden kanssa luovia ratkaisuja öljykriisin aikaan 1974. Itsensä lomauttivat työntekijät, joilla ei ollut asuntolainaa tai yleensä velkoja.
Pentik Oy työllistää 110 henkilöä ja eri myymälöissä työskentelee 60 henkilöä. Oras Oy on myös perheyritys ja sen 1100 työntekijästä Suomessa työskentelee 740.
Kummassa yrityksessä suurin osa työntekijöistä on naisia. Pentik Oy on palkkaamassa myymäläpäällikköä Helsinkiin ja Oras Oy johtajatason henkilöä Saksaan.
Jokamiehen työpaikkoja lisättävä
Työpolitiikan ohjelmassa vuoteen 2010 asti tavoitellaan täystyöllisyyttä ja työllisyysasteen merkittävää nousua. Työministeriön strategiajohtaja Anssi Paasivirta piti tavoitteena, että työllisyysaste kohoaa kaikkien TE-keskusten alueella.
Rakenteellisen työttömyyden purkaminen edellyttää Paasivirran mukaan uusien työpaikkojen luomista tuntuvasti palvelualoille. Näitä työpaikkoja luovat verotus- ja maksupolitiikkaan tehtävät muutokset. Niin sanottu jokamiesten ja naisten työllistävä vaikutus perustuisi käyttäytymismuutoksiin työmarkkinoilla.
Jos jokamiehen ja -naisen työpaikat lisääntyvät, valtaosa vaikeasti työllistettävistä olisi saatavissa Paasivirran mukaan tehokkailla toimenpiteillä työmarkkinoille.
Ohjelmassa esitetään lukuisa joukko toimia työvoimapolitiikan aktivoimiseksi, vajaakuntoisten työllistämiseksi sekä maahanmuuttajien kielikoulutuksen tehostamiseksi.
Laman aikaan Suomesta hävisi noin 500 000 työpaikkaa. Vaikka työllisyyden kasvu on ollut kansainvälisesti vertaillen ripeää, täystyöllisyyden saavuttaminen olisi kuitenkin edellyttänyt vielä noin 200 000 työpaikkaa nopeampaa kasvua. Tämä on Paasivirran mielestä merkittävin syy, että Suomessa on runsaat 170 000 vaikeasti työllistettävää henkilöä.
Paasivirran Rovaniemellä esittelemä aineisto on nyt Sailaksen työryhmän sekä hallitusohjelman valmistelijoiden käytettävissä. Kun se hyväksytään tänä keväänä, toteuttaminen viedään läpi laajana toimeenpano-ohjelmana.
Työministeriön ja TE-keskusten päivillä Rovaniemen vt. kaupunginjohtaja Jari Jokela esitti TE-keskusten tietohallinnon siirtämistä Rovaniemelle. Yhteinen tietohallinto olisi Jokelan mielestä konkreettinen askel putkihallinnosta yhteiseen toimintaan
Hallitus on hyväksynyt helmikuussa kannanoton valtion keskushallinnon ja yksikköjen toimintojen alueellistamisen jatkamisesta maa-ja metsätalousministeriön sekä kauppa-ja teollisuusministeriön hallinnonaloilla.
Myös työministeriö voitaisiin Jokelan mielestä siirtää pois pääkaupunkiseudulta.