Pääkirjoitus

Hyvät ti­lin­pää­tös­lu­vut eivät kerro kun­ta­ta­lou­den tilaa

Kunta toisena jälkeen on tekemässä ennakoitua paremman tilinpäätöksen viime vuodelta. Tämä panee kysymään, meneekö kunnilla nyt hyvin. Tuohon voi vastata, että valitettavasti ei.

Kunta toisena jälkeen on tekemässä ennakoitua paremman tilinpäätöksen viime vuodelta.

Tämä panee kysymään, meneekö kunnilla nyt hyvin. Tuohon voi vastata, että valitettavasti ei.

Hyvät tilinpäätösluvut ovat osin harhaa. Viime vuoden tulo- ja menoarviot laadittiin taantuman synkimpinä hetkinä eivätkä näkymätkään olleet tuolloin kummoiset. Tämän vuoksi kunnat panivat menohanansa kiinni ja tulohanansa auki. Veroprosentteja ja muita maksuja nostettiin.

Nämä toimet yhdessä valtion korotetun yhteisöveron tuoton kanssa saivat aikaan sen, että viime vuoden tilinpäätökset ovat kuntapäättäjien silmissä kaunista katseltavaa.

Tilinpäätökset antavat kuitenkin liian ruusuisen kuvan kuntatalouden tilasta.

Kunnat ovat samaan aikaan velkaantuneet vauhdilla. Poistot ovat alhaiset verrattuna siihen, kuinka paljon kunnissa investoidaan.

Vielä tämän vuoden kunnat saavat valtiolta korotettua yhteisövero-osuutta. Yhteisöveron jako-osuutta nostettiin vuosille 2009-2011.

Tällä tavoin kuntatalous on saanut noin 600 miljoonaa euroa lisätuloa vuodessa. Näillä näkymin se tippuu pois ensi vuonna. Se on ollut merkittävä tulo kunnissa, jotka ovat saaneet yhteisöveroja ja joissa yhteisöveron tuotto putosi laman seurauksena.

Viimeiset pari hallituskautta tuloverotusta on kevennetty ja siitä aiheutuneet menetykset korvattu kunnille korotettuina
valtionosuuksina. On uhka, että tämäkin ilo loppuu, kun uusi hallitus ottaa paikkansa.

Joten vaikka nyt kunnat voivat olla tyytyväisiä viime vuoteen, kuntatalouden lähivuosien näkymät avautuvat kohtalaisen vaikeina.