Euroalueen jokaisella kotitaloudella lasketaan olevan tällä hetkellä keskimäärin 535 euroa pelissä taloussuossa pyristelevälle Kreikalle annettuina lainoina ja takauksina. Summa voi nousta vuoteen 2014 mennessä jo yli 1 400 euroon.
Noista numeroista käy kylmäävästi ilmi, millaisten ongelmien kanssa näinä päivinä painitaan, ensin juhannusta vasten pidettävässä EU-huippukokouksessa ja sitten ensi viikolla Kreikassa. Kreikalla on aikaa ensi viikon loppuun tehdä päätöksiä, joilla se voisi saada uutta lainaa selviytyäkseen erääntyvistä veloistaan.
Tällä erää on kysymys 2010 päätetyn lainapaketin 12 miljardin euron osuuden antamisesta Kreikalle. EU:n valtiovarainministerit kiristivät linjaansa viime viikonvaihteessa asettamalla lainaerän ehdoksi sen, että Kreikka päättää ensin 28 miljardin euron säästöpaketista. EU tiukensi suitsia sen jälkeen kun hevoskuuria ei ollut pantu toimeen niin kuin oli sovittu.
Ehdon täyttämisen kannalta ensimmäinen kynnys ylittyi keskiviikon vastaisena yönä, kun Kreikan parlamentti antoi niukin naukin luottamuslauseen George Papandreoun sosialistihallitukselle.
Luottamuslause ei vielä riitä. Hallituksen oli määrä keskiviikkona hyväksyä esimerkiksi valtaisan valtionomaisuuden yksityistämisiä sisältävä säästöpaketti. Se menee parlamentin käsittelyyn ensi viikolla. Jo tiistaina parlamentin edustalla nähtiin suurmielenosoitus ja yhteenottoja.
Hyvä kysymys on, hyväksyykö parlamentti uuden hevoskuurin ja miten Kreikan kadut reagoivat. On jopa veikkailtu, että kreikkalaisten tyytymättömyys voisi purkautua kesäkuumalla jopa kohti sisällissotaa.
Korviaan myöten velkaantunut Kreikka on sormia poltteleva kekäle myös euroalueelle ja koko unionille. 12 miljardin erän lisäksi pöydällä on uusi 120 miljardin euron apupaketti, jolla Kreikan talous saisi kainalosauvat pysyä pinnalla vuoteen 2014 asti.
Unionin sisällä vääntö kohdistuu huippukokouksen alla siihen, millä tavoin jos millään Kreikkaa hulvattomasti lainoittaneet rahoituslaitokset pannaan osavastuuseen vai pannaanko riski kokonaan veronmaksajien piikkiin. Valtiovarainministerit kehottivat Kreikalle lainanneita pankkeja pidentämään kuoletusaikoja ja ostamaan sen pidempiaikaisia lainapapereita.
Saksa, Hollanti ja Suomi edustavat linjaa, jonka mukaan osa riskistä pitäisi olla rahoituslaitoksilla. Ranskan tukema Euroopan keskuspankki katsoo kuitenkin, että jos näin tehtäisiin, finanssikriisi uhkaisi levitä vielä muihinkin maihin.
Kreikan veloista noin 95 prosenttia on euroalueen pankkien antamia. EU-mailla on Kreikassa kiinni yhteensä 310 miljardia euroa. Suomen Kreikka-potti on tällä hetkellä yli neljä miljardia ja Ruotsin 1,3 miljardia euroa.
Hyvät neuvot ovat siis kalliita ja ajan myötä yhä kalliimpia. Uusien apupakettien vaihtoehdoiksi on tarjottu käytännössä velkojen osittaista anteeksiantoa merkitsevää velkasaneerausta ja jopa Kreikan eroamista euroalueesta.