Armeijan kalustolle löytyy ammattitaitoisia kunnossapitäjiä siviilistä ja ostopalvelujen käyttö tulisi noin 20 prosenttia nykyistä halvemmaksi, osoittavat kokemukset Pohjoisella maanpuolustusalueella toteutetusta kaksivuotisesta projektista, KULPI-hankeesta.
"Maanpuolustuksen kokonaisuuden kannaltakin ulkoistaminen voisi olla hyödyksi; armeijan kalustoa huoltaneet siviilit osaisivat jo asiansa kriisitilanteessa, kun toiminta olisi normaalioloista tuttua", arvioi KULPI-hankkeen projektipäällikkö Risto Laitinen.
Pohjoisella maanpuolustusalueella kunnossapidon ulkoistamista on käytännössä kokeiltu Kajaanissa, Rovaniemellä, Tervolassa ja Sodankylässä.
"Kiinnostusta armeijan kaluston huoltoon ja korjaamiseen on löytynyt joka paikkakunnalta, vaikka sitä ennakkoon esimerkiksi Sodankylän osalta epäiltiin", Laitinen kertoo. KULPI:n loppuraportti valmistuu huhtikuun loppuun mennessä. Projekti alkoi kesällä 2001.
Kaluston kunnossapidossa työskentelee Pohjoisella maanpuolustusalueella nykyisin noin 150 henkilöä. Projektipäällikkö Laitisen mukaan työntekijöitä tarvittaisiin 70-80 henkeä vähemmän, jos työt ulkoistettaisiin suurimmassa mahdollisessa laajuudessa.
Irtisanomisia ei Risto Laitisen mukaan kuitenkaan tarvitsisi pelätä.
"Osa voisi siirtyä yksityiselle puolelle vanhoina työntekijöitä, kuten liikkeenluovutuksissa menetellään, osa jäisi eläkkeelle, osa pääsisi koulutuksen kautta uusiin tehtäviin Puolustusvoimissa", hän visioi.
Puolustusvoimien henkilöstö vähenee
Puolustusvoimien eri tukitehtävien, korjaamopalveluiden, kuljetuspalveluiden, ruokahuollon, taloushallinnon, tietohallinnon, terveydenhuollon ja vaatetushuollon, ulkoistamisia ja kehittämisiä tutkitaan säästöt mielessä.
Puolustushallinnossa puhutaan Kumppanuusohjelmasta, sillä yhteistyökumppaneiksi etsitään yrityksiä, jotka pystyvät sitoutumaan yhteistyöhön myös mahdollisessa kriisitilanteessa.
Jo ennen KULPI:n loppuraporttia Puolustusvoimat julkisti viime viikolla AKUUTTI-projektin raportin, jossa oli valtakunnallisella tasolla tutkittu kuljetusvälineiden kunnossapidon ulkoistamista.
Raportissa suositellaan kuljetusvälineiden kunnossapidon täydellistä ulkoistamista panssarivaunuja lukuunottamatta. Kuljetusvälineiden kunnossapidossa työskentelee nyt noin 400 henkilöä koko maassa, toiminnan ulkoistamisen jälkeen tehtäviin tarvittaisiin Puolustusvoimissa enää 100 työntekijää.
Muutoksen tuulet puhaltavat jo useimmissa Puolustusvoimien tukitehtävien organisaatioissa. Ruokahuolto siirtyy palvelukeskus-malliin, samaan tapaan kuin kaupungeissa ja kunnissa on tehty liikelaitoksia palvelutuotantoyksiköistä.
"Edut ovat merkittävät, vuositasolla saavutetaan noin 2,6 miljoonan euron säästöt", kertoo kehittämishankkeen projektipäällikkö, komentaja Risto Rautava Pääesikunnasta.
Ruokahuollossa työskentelee nykyisin noin 850 ihmistä koko maassa. Rautavan mukaan palvelukeskus-mallilla ruokahuolto saadaan pyörimään runsaalla 700 työntekijällä. Irtisanomisia ei ole odotettavissa ruokahuollostakaan, vähennykset toteutetaan luonnollisen poistuman kautta.
Neuvotteleva virkamies Pentti Miettinen Puolustusministeriöstä toteaa, että uusiin toimintamalleihin siirtyminen on Puolustusvoimissa jo täydessä käynnissä, eri hankkeet etenevät vain eri tahdissa.
Terveydenhuollon osalta on jo tehty päätös kumppanuudesta Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa vuoden 2006 alusta alkaen, jolloin perustetaan sotilaslääketieteen keskus Lahteen. Palkanmaksu toimii jo palvelukeskusmallilla Hämeenlinnasta.
Pohjoisen maanpuolustusalueen KULPI-hanke päättyi kokeiluna viime vuoden lopussa, mutta Miettisen mukaan hyväksi havaitut kumppanuushankkeet jatkuvat edelleen.