Britanniaa pahasti jakava brexit-solmu ei ota auetakseen, ja kriisi vain syvenee. Pääministeri Theresa May on joutunut viime viikot taistelemaan naarasleijonan tavoin asemansa ja brexit-sopimuksen puolesta.
May selviytyi oman konservatiivipuolueensa edustajien epäluottamusäänestyksestä ja lykkäsi parlamentin alahuoneen brexit-äänestyksen tammikuulle. Tilanne jatkuu sekavana, ja britit kiehuvat omissa liemissään.
EU ei liioin antanut Britannialle Mayn toivomaa joululahjaa, joka siloittaisi brexit-sopimuksen hyväksymistä Britannian parlamentissa. May oli iltalypsyllä tapaamassa Britannialle läheisiä ja tärkeitä maita ennen EU:n 27 maan johtajien loppuviikon huippukokousta. Britannia sai EU:n taholta lähinnä lämmintä kättä, sillä sopimusta ei neuvotella uudestaan.
Erosopimuksella on EU-maiden yksimielinen tuki. Britit ovat äänestäneet, että he haluavat erota EU:sta, joten on brittien oma asia, miten he sopimukseen suhtautuvat. EU ei liioin voi antaa Britannialle myönnytyksiä, jotka vaarantaisivat Irlannin aseman.
Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja on erosopimuksen kipupiste. Mistä kenkä sitten puristaa? Tarkoitus on varmistaa, että Irlannin ja Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin raja pysyisi avoimena siitä huolimatta, että rajasta tulee EU:n ulkoraja, kun Britannia eroaa EU:sta. Jo tämä lause kertoo, miten vaikeasta, ellei suorastaan mahdottomasta, asiasta on kysymys.
Taustalla on vuoden 1998 rauhansopimus, joka lopetti vuosikymmeniä jatkuneet väkivaltaisuudet Pohjois-Irlannin protestanttien ja katolisten välillä. Rauhansopimuksessa sovittiin avoimesta rajasta Irlannin suuntaan. Tätä asiantilaa ei haluta vaarantaa.
Erosopimuksessa asia on sovittu varajärjestelyssä, backstopissa, jonka mukaan Britannia jäisi EU:n tulliliittoon, jos rajajärjestelyä ei olisi ratkaistu ennen erosopimuksen siirtymäajan loppumista.
Nyt EU-johtajat vakuuttivat Maylle ja Britannialle, että myöhemmin tehtävää sopimusta pyritään nopeuttamaan, jotta varajärjestelyä ei tarvitsisi ottaa käyttöön. Lisäksi vakuutettiin, että vaikka varajärjestely jouduttaisiin ottamaan käyttöön, sitä sovellettaisiin vain väliaikaisesti ja se korvattaisiin myöhemmin sopimuksella, jolla varmistetaan kovan rajan välttäminen.
Vain aika näyttää, onko vakuutus sellainen, että se tyydyttää niitä brittejä, jotka pelkäävät, että he joutuisivat erosopimuksesta huolimatta jäämään määräämättömäksi ajaksi EU:n tulliliittoon. Avoin kysymys on, auttavatko nämä vakuutukset parlamenttia äänestämään erosopimuksen puolesta.
Vaihtoehdot ovat vähissä. Britit eivät halua erota ilman sopimusta, mutta tehty sopimus ei kelpaa, eikä uutta kansanäänestystä ole näköpiirissä. Edessä siintää Britannian lähtö EU:sta pikemminkin ilman sopimusta kuin sopimuksen kera. Lähtö ilman sopimusta olisi pahin vaihtoehto, mutta siihen EU:ssa joudutaan nyt varautumaan.