Savonlinnan oopperajuhlat aikoo ryhtyä kehittämään uudenlaista nuoriso-oopperan tekemisen mallia, joka tapahtuu pääosin verkossa.
Vuorovaikutteisen yhteisöteoksen ensi-iltaa on suunniteltu Olavinlinnaan kesäksi 2012. Silloin nähdään myös Kimmo Hakolan uutuus La Fenice, jota siirrettiin kahdella vuodella eteenpäin oopperajuhlien vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi.
"Toimimme luovalla alalla ja maailma muuttuu vauhdilla, mutta oopperan tekemisen prosessit eivät ole olleet kovin luovia. Perustamme nuoriso-oopperaa varten ´heimoneuvoston´. Siihen kuuluvat säveltäjä, ohjaaja, lavastaja, libretisti ja heimopäällikkö, joka on verkkoympäristön ammattilainen", selvittää oopperanjohtaja Jan Hultin.
Verkkoyhteisöön halutaan mukaan mahdollisimman paljon nuoria. Tarkoitus on kerätä tuhansia ihmisiä. Jokainen voi ensin osallistua juonen kirjoittamiseen. Libretto syntyy pala palalta erilaisten tehtävien avulla.
"Oopperan säveltäjäksi haetaan henkilöä, joka ymmärtää tätä maailmaa ja prosessia. Hän voi esimerkiksi säveltää tiettyyn kohtaan eri vaihtoehtoja, joihin verkkoyhteisö saa ottaa kantaa. Jos yhteisön jäsen haluaa ehdottaa säveltäjälle omia teemojaan, sekin käy", Hultin lupaa.
"Kun työskentelyä voi seurata verkossa kahden vuoden ajan ja itsekin osallistua, se on ihan eri asia kuin että säveltäjä yksin jossakin korvessa riipaisee nuotin ja miettii sille jatkoa."
Oopperajuhlat aloittaa lisäksi uuden alakoululaisten lastenoopperaprojektin yhdessä Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen OpeArt-koulutusohjelman kanssa.
Kummassakin uudessa hankkeessa on tarkoituksena, että tapa tuottaa oopperaa olisi entisiin malleihin verrattuna selvästi erilainen.
Hintoja on jouduttu vähitellen nostamaan
Vuonna 1993 valtio ja Savonlinnan kaupunki pelastivat oopperajuhlat syvästä rahoituskriisistä.
Sen jälkeen esitysten ja katsojien määrät ovat koko ajan lisääntyneet, mutta julkisten toiminta-avustusten osuus oopperajuhlien budjetista on pudonnut 24 prosentista 14 prosenttiin.
Kriisistä selviytyminen edellytti muun muassa Olavinlinnan täyttöasteen nostamista yli 90 prosenttiin, uusien sponsoreiden hankkimista sekä pääsylippujen hintojen vuosittaista korottamista.
Keskimääräinen lipun hinta on vuodesta 2003 lähtien noussut 20 euroa. Viime kesänä oopperalipusta maksettiin keskimäärin 114 euroa.
"Emme me lippujen hintoja huvikseen korota. Olemme yleishyödyllinen yhdistys, joka pääsääntöisesti pyrkii nollatulokseen", oopperanjohtaja toteaa.
Tilanne tiukka,
mutta ei vielä kriisi
Savonlinnan oopperajuhlat on hyvin markkinavetoinen tapahtuma, sillä kahdeksan miljoonan euron budjetista katetaan pääsylipuutuloilla lähes 70 prosenttia ja sponsoroinnilla 10 prosenttia. Kävijöitä oli tänä kesänä 65 000.
Hultinin mukaan pääsylipputulojen osuus ei millään muulla suurella kansainvälisellä festivaalilla ole yhtä huomattava. Julkiset tuet valtiolta ja Savonlinnan kaupungilta ovat liikkuneet yhteensä10-15 prosentin välillä.
Kaudelta 2009 oopperajuhlat kirjaa noin 200 000 euron tappion, mikä tarkoittaa vuosikymmenen toiseksi heikointa tulosta.
"Kriisissä emme vielä ole, vaikka rahoituspohja kriisiytyy ja tällä menolla emme tule selviytymään. Mefistofele, Lucia di Lammermoor ja lastenooppera Seitsemän koiraveljestä tuottivat viime kesänä eniten miinusta. Sponsoroinnissa jäimme tavoitteestamme noin 130 000 euroa."
"Ensi vuodelle jouduimme jo budjetoimaan seitsemän prosenttia pienemmät lipputulot, mikä tarkoittaa noin 400 000 euron vähennystä. Kesästä 2011 eteenpäin on vielä luvassa myynnillisesti koko ajan vaikeutuvaa ohjelmistoa", Hultin laskee.
Oopperanjohtaja tarjoaa laman kärjistämään tilanteeseen kahta ratkaisuvaihtoehtoa: Savonlinna joko entisestään vahvistaa asemiaan maailman huippufestivaalien joukossa tai juhlakautta lyhennetään ja tuotantomääriä supistetaan.
Ensimmäinen vaihtoehto edellyttää muun muassa lisää tukea valtiolta ja Savonlinnan kaupungilta. Toisessa tapauksessa myös lipun keskihintaa olisi nostettava noin 20 prosentilla juhlien kokonaiskustannusten kattamiseksi.
Kävijät maksavat
oopperalippunsa itse
Päinvastaisista käsityksistä huolimatta Savonlinna ole ollut vain suuryhtiöiden hallintoneuvostojen kesäinen kohtaamispaikka. Säännöllisesti tehtyjen kävijätutkimusten mukaan 10-12 prosenttia oopperajuhlien asiakkaista on ollut yritysten vieraita tai isäntiä.
Yksityishenkilöt, jotka ovat itse ostaneet oopperalippunsa tai saaneet sen lahjaksi, ovat muodostaneet 88-90 prosenttia kävijäkunnasta. Tänä vuonna luku nousi 96 prosenttiin ja bisnesväen osuus väheni.
"Jos yritys ennen toi oopperaan satoja vieraita, nyt se tuo kymmenen. Sponsoroinnissa olemme tulleet noin 40 prosenttia alas huippuvuosista, jolloin sponsorirahan osuus oopperajuhlien budjetista saattoi nousta miljoonaan euroon", sanoo Jan Hultin.