Ruualle nirson pikkulapsen suun saa avautumaan, kun isä leikkii, että ruokalusikka on ilmassa kaartava pörisevä lentokone ja seuraava lusikallinen on talliin ajava kuorma-auto. Höpöttävä aikuinen suoltaa tarinaa, ja kohta lapsen lautanen on tyhjä.
Viihdyttävät, kiehtovat ruokatarinat maistuvat myös aikuisille. Kun on runsaasti valinnanvaraa, tuotteen valintaan vaikuttaa mielikuva, ruuan takana oleva tarina.
Se voi olla nostalgiselta viljalakeudelta, puhtaasta luonnosta napapiirin takaa tai ikivanha perinne, jonka mukaan Parman kinkku valmistetaan edelleen.
Brändätyt tuotteet heittävät valikoimien runsauden sarvesta signaaleja, joita kohti kuluttaja suunnistaa, vaikka ei ehkä tiedostakaan, miksi tekee niin.
Markkinaedunvalvonta korostuu
Toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala sanoo, että maataloustuottajain keskusliiton MTK:n pääasiallinen edunvalvontasektori on edelleen politiikan puolella, mutta markkinaedunvalvonta tulee korostumaan. Suomalaisen maaseudun elinkeinoja edustavan järjestön on luotava siihen uusia keinoja ja malleja.
"Koko ruuantuotantoketjun kohtalonyhteys alkaa toteutua tässä maailmassa. Myös tuottajan pitää katsoa kuluttajan tarpeita. Tuotantotukiin ei toimintaa voi perustaa, vaan hinta tähän ketjuun pitää saada markkinoilta. Tuet tulevat vasta sen jälkeen", Haikkala sanoo.
"Paitsi, että tarvitaan hyvät suhteet elintarviketeollisuuden kanssa, tarvitaan myös viljelijäkumppanuuksia kaupan kanssa", hän jatkaa.
"On myös suomalaisen kaupan etu, että elintarviketuotteiden päävirta syntyy ja rakennetaan täällä kotimaassa. Jos ruoka tuodaan ulkomailta, niin kohta myös jakelun hoitavat ulkomaiset kauppaketjut", huomauttaa Haikkala.
"Ei siis ole kaupankaan etu, jos maatalous kurjistuu ja tuottaja putoaa pois kelkasta. Nyt onkin jo nähtävissä, että kauppa hakee entistä tiiviimpää yhteistyötä. Vallitsee yhteisymmärrys siitä, että ketjun jokaisen osan pitää voida hyvin", sanoo Haikkala.
Haikkalan mukaan MTK:n haaste on luoda uusia käytäntöjä, joilla saadaan paremmin syntymään uusia tuotteiden brändiketjuja alkutuotannosta kauppaan asti.
"Kysymys on siitä, mitä suomalaisen ruuan ylivoimatekijöitä ja ominaisuuksia meidän pitäisi tuotteistaa kuluttajille. Niitä ovat ainakin puhtaus, hyvä maku, elämyksellisyys, ehkä jopa eksoottisuus. Brändäys on se keino, jolla voidaan tuotteistaa aika pitkälle sekä suomalainen ruoka, maaseutu että yrittäjyys", hän esittää.
Geenimanipulointi
ei istu eksotiikkaan
Haikkala ei heti innostu geeniteknologiasta, jota valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmä esitti yhtenä kilpailukykyä edistävänä keinona tuoreessa maatalouspolitiikan vaihtoehdot -raportissa.
"On kokonaan eri asia käyttää tällaisia keinoja, kun tuotetaan massaa. Meidän suomalaisten etu ei ole bulkki, vaan pitkälle jalostetut elintarvikkeet, joilla on jäljitettävyys alusta loppuun. Näemme, ettei lihaa ole lääkitty tai että rehussa ei ole geenimanipulaatiolla tuotettua rehua mukana. Näitä kilpailuvaltteja ei ehkä kannattaisi heti ensimmäisenä heittää alttarille", Haikkala miettii.
"Meillä on juuri tämä hieno mahdollisuus: tuottaa gourmet-ruokaa ainutlaatuisen eksoottisissa olosuhteissa, jonne myös voimme viedä matkailijat. Tällaisille omille vahvuuksille olemme monesti sokeita", Haikkala harmittelee.
Viidakossa on lomailtu, mutta maalla ei ole käyty
Maaseudun romantiikka kukkii lauluissa ja näytelmissä toistuvin välein, ja nyt kiinnostusta on lisännyt televisio maajusseja ja morsiamia yhteensaattavalla sarjalla. "Kiinnostus maaseutua kohtaan on kasvussa. Vastakkainasettelu urbaanin ja maaseudun kesken on vähentynyt, kun on lisääntynyt halu asuinympäristöön, jossa on tilaa, rauhaa ja puhtautta", sanoo Pirkko Haikkala.
"Uskon, että noin viiden vuoden päästä maalla asuminen on tosi trendikästä."
Vastakkainasettelu on muutenkin häipymässä, rintamajako ei ole enää viljelijät vastaan muut. Nyt on jo paljon maanomistajia, jotka asuvat kaupungeissa. Esimerkiksi kaupunkilaisten metsänomistajien määrä kasvaa koko ajan.
"Kiinnostusta maaseutuun lisää se, että yhä useammalla ihmisellä ei ole mitään käsitystä siitä mitä maaseudulla asuminen tarkoittaa. Se on jo eksoottinen, täysin tuntematon paikka. Ihmiset ovat kulkeneet viidakoissa ja kiivenneet vuorille, mutta eivät ehkä koskaan ole edes lomailleet maalla."
"Tällaisille ihmisille pitää osata tuotteistaa maaseutua, koska kiinnostusta on. Toisaalta, perinteisestä maanviljelystä häviää työpaikkoja, ja tilalle pitää luoda maaseudun yrittäjyyttä", Haikala sanoo. Tilojen märän ennustetaan vähenevän edelleenkin nykyisestä noin 69 000 tilasta 40 000-50 000 tilaan.
Maitotilojen määrä on jo puolittunut kymmenessä vuodessa, ja nykyisestä 14 000 maitotilasta vähenee vielä puolet, vaikka maitomäärä ei vähene. Tehokkuus kasvaa niin, että kun nyt suomalaisesta väestöstä vajaat neljä prosenttia tuottaa ruuan, osuus putoaa alle yhden prosentin vuosiin 2020-2030 mennessä, Haikkala luettelee. "Neljä tilaa päivässä lopettaa tällä hetkellä."
Maisemaa voi
jopa vuokrata
Haikkala näkee suuret mahdollisuudet maaseudun yrityksissä. Ongelma vain on rohkeudessa kasvaa itsensä ja perheensä työllistämisestä suuremmaksi yritykseksi. "Tämä on monelle se vaikea paikka, ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen. Mutta on kasvettava, jos aikoo menestyä", Haikala huomauttaa.
"Tulevaisuuden viljelijän rooli on joka tapauksessa nykyistä monipuolisempi. Hän tuottaa ruokaa, pitää maaseutua asuttuna, tuottaa siellä myös palveluja ja verkostuu erilaisiin toimintoihin. Esimerkiksi metsä tuottaa puuta ja energiaa, mutta se antaa myös luontoelämyksiä ja sitä kautta hyvinvointipalveluja, jotka liittyvät jaksamiseen tai hiljentymiseen. Metsää voi jopa vuokrata maisemaksi", Haikkala visioi.
Pirkko Haikkala korostaa, että laajemmat visiot ovat tarpeen, sillä tulevaisuuden maaseutu saattaa olla kulttuuriltaan hyvin erilainen kuin tänä päivänä.
"Maaseutua on pidetty monokulttuurisena, perinteisiin arvoihin sidottuna. Väestön ikääntymisen myötä voi käydä niin, että ryöpsähdyksenä meille tulee myös maaseudulle ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi venäläiset yrittäjät löytävät matkailuyrittämisen. Jo nyt Keski-Suomessa on alueita, joissa lomitusta hoitavat Virosta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulleet työntekijät", Haikkala huomauttaa.