Kolumni: MM95 ei ole vain nevö foget -meemi, vaan su­ku­pol­vi­ko­ke­mus

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Hy­vä­palk­kai­set tyy­ty­mät­tö­mim­piä palk­kaan­sa

Hyvä palkka ei näytä tekevän ihmistä tyytyväiseksi - edes palkkaansa. Konsulttiyritys T-Median tekemässä laajassa tutkimuksessa osoittautui, että hyväpalkkaisilla aloilla työskentelevät korkeasti koulutetut suomalaiset ovat tyytymättömiä sekä palkkaansa että työaikoihinsa.

Hyväpalkkaiset tyytymättömimpiä palkkaansa
Hyväpalkkaiset tyytymättömimpiä palkkaansa
Kuva: Jukka Leinonen

Hyvä palkka ei näytä tekevän ihmistä tyytyväiseksi - edes palkkaansa. Konsulttiyritys T-Median tekemässä laajassa tutkimuksessa osoittautui, että hyväpalkkaisilla aloilla työskentelevät korkeasti koulutetut suomalaiset ovat tyytymättömiä sekä palkkaansa että työaikoihinsa.

Matalapalkkaisten alojen korkeasti koulutetut työntekijät ovat sen sijaan yllättäen palkkoihinsa kaikkein tyytyväisimpiä.

Vähiten palkkaus harmittaa kulttuuri- ja viihdealan työntekijöitä sekä taiteilijoita, ja heti seuraavina tulevat sosiaali- ja terveysalojen työntekijät. Kolmantena listalla ovat ravintola- ja matkailualalla työskentelevät.

"Ihmiset haluavat työnsä olevan merkityksellistä. He haluavat vaikuttaa asioihin työnsä kautta ja tietää, mikä vaikutus työllä on", selittää T-Median konsultti Päivi Salminen-Kultanen tulosta.

Hyväpalkkaisille työn viemä aika on erityinen mielipahan aihe. Koulutetut suomalaiset käyttävät tutkimuksen mukaan yleensä työhönsä sitä enemmän tunteja, mitä parempi palkka heillä on, ja ovat myöskin sitä yleisemmin harmissaan työajoistaan.

Yli 7 000 euron kuukausipalkkaa saavista noin 40 prosenttia on sitä mieltä, että heidän työnsä vie liikaa aikaa, kun taas alle 2 000 euron kuukausipalkkalaisista samoin ajattelee noin 20 prosenttia.

Salminen-Kultanen arvelee, ettei isokaan palkka enää tunnu isolta, jos työ tuntuu vievän kaiken ajan.

Ura saa nuoret lykkäämään vanhemmuutta

Lasten hankkimisen lykkääminen uran vuoksi on sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. Alle kolmekymppisistä 26 prosenttia kertoo lykänneensä perheen perustamista keskittyäkseen uraansa. Kolmekymppisistä samaa sanoo 18 prosenttia ja yli nelikymppisistä vain alle 10 prosenttia.

Vanhimmat uskollisimpia yhdelle työnantajalle

Yhden työnantajan palveluksessa pysymistä arvostavat eniten vanhimmat ikäluokat, kun taas nuorimmat ovat kiinnostuneimpia hankkimaan uransa aikana kokemuksia eri työnantajista.

Iäkkäiden uskollisuus työnantajaa kohtaan näkyy myös siinä, että he ovat muita valmiimpia ajattelemaan ensisijaisesti työnantajansa parasta, vaikka se tuottaisi heille ylimääräistä vaivaa.

Yli 55-vuotiaista kaksi kolmasosaa sanoo asettavansa työnantajan edun yleensä aina etusijalle, kun taas alle kolmekymppisten vastaava luku on hieman yli puolet.

Eri sukupolvien välillä eroa on myös muun muassa siinä, kuinka tärkeäksi työ koetaan. Yli 50-vuotiaista jopa 80 prosenttia on sitä mieltä, että työ on hyvin tärkeä osa heidän elämäänsä. Alle nelikymppisistä näin ajattelee noin 70 prosenttia.

Yhteistä sen sijaan on se, että kaikki ikäluokat pitävät mielekkäitä työtehtäviä ja hyvää ilmapiiriä hyvin tärkeinä asioina työpaikkaa valitessaan.

T-Median tutkimukseen osallistui 22 185 yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskellutta suomalaista. Otos tasattiin tilastollisella painotuksella vastaamaan koko Suomea sukupuolijakauman, läänitason maantieteellisen jakauman ja opiskelualajakauman suhteen.

Eri ikäluokkien vertailua varten tehtiin erikseen tilastollinen painotus neljälle ikäluokalle. Sukupuoli-, asuinlääni- ja opiskelualaerot eivät vaikuta ikäluokkien vertailun tuloksiin.