Pieni joukko varttuneita suomalaisia nauttii vapaavuosistaan erittäin anteliaiden eläkkeiden turvin. Jos heidän eläkkeitään halutaan leikata, eläkekatto olisi siihen tehoton tapa – hyväosaiset pitäisivät kyllä eduistaan huolta esimerkiksi lisäeläkkeiden avulla.
Vaikka lakisääteisen eläkkeen enimmäismäärän rajoittamista perustellaan oikeudenmukaisuudella, eläkekatto saattaisikin vain entisestään kärjistää ja kasvattaa tuloeroja, arvioidaan Eläketurvakeskuksen selvityksessä.
– Verotus on tehokkain tapa tasata eläke-eroja, opastaa puolestaan SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen.
Eläkekatto nousi keskusteluun viime keväänä, kun julkisuuteen tuli tietoja valtio-omisteisten yhtiöiden huippujohtajien supereläkkeistä. Keskiviikkona varmistui, että keskustelua pidemmälle ei mennäkään.
Keskeistä oli, että työnantaja- ja palkansaajajärjestöt käänsivät ajatukselle peukun alaspäin: katot vain monimutkaistaisivat työeläketurvaa ja lisäisivät sekä eläke-eroja että hallintokuluja. Samalle kannalle kallistui Eläketurvakeskuksen (ETK) työryhmä.
Selvityksen tilannut sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) piti lopputulosta selvänä.
– Meillä eläkejärjestelmä on kolmikantaista valmistelua, niin en näe mitään realistista edellytystäkään, että tätä asiaa kannattaisi tämän enempää viedä eteenpäin.
Lisäeläkkeet kasvattivat kohueläkkeitä
Paheksuntaa herättivät keväällä muun muassa kahden ex-toimitusjohtajan, Fortumin Mikael Liliuksen ja Stora Enson Jukka Härmälän useiden kymmenien tuhansien eurojen kuukausieläkkeet.
Hyssälä ymmärsi lukujen herättämää närkästystä, mutta muistutti, että kohutapauksissa mukana oli myös ostettuja lisäeläkkeitä. Sinänsä eläke-eroissa ei ole kummasteltavaa: isommasta palkasta kertyy isompi ja pienemmästä palkasta pienempi eläke.
– Eläkkeet karttuvat kaikille ja kaikesta ansiotyöstä samoilla periaatteilla. Tätä voidaan pitää oikeudenmukaisena.
Lakisääteiset eläkkeetkin tuottavat siis tuloeroja, vaikka todella isoihin eläkkeisiin yltäviä ei kovin mittavaa määrää olekaan. Kun ETK listasi sata suurinta eläkettä saavaa, tuli heidän kuukausieläkkeensä keskiarvoksi vajaat 16 000 euroa. Eniten eläkettä saavien kymmenykseen pääsi jo noin 2 000 euron eläkkeellä.
Kaikkien työeläkkeen saajien keskiarvo on noin 1 200 euroa.
Vähän etuja, paljon haittoja
Eläketurvakeskus löysi niukalti eläkekattoa puoltavia perusteita, kertoi osastopäällikkö Mikko Kautto.
Jos eläkekatto otettaisiin käyttöön, olisi kohtuullista periä myös työeläkemaksuja vain katon alapuolelle jäävästä palkanosasta. Eläkekatto tietäisikin heti korotuksia näihin maksuihin – samaan aikaan kun maksuja on muutoinkin paineita nostaa.
Jo ansaitut tai maksussa olevat eläkkeet ovat omaisuuden suojan piirissä, joten niihin ei voitaisi puuttua. Eläkemenoihin tulisi siksi säästöjä vasta 40–50 vuoden kuluttua.
Selvitykseen sisältyy myös kansainvälinen vertailu. Mukana olleista 20 länsimaasta 14:ssä rajoitettiin jollain tavoin eläkkeiden enimmäismääriä. Yläraja oli yleensä 1–3 kertaa maan keskipalkka. Lisäeläkkeitä ei näissä maissa yleensä suitsittu.