Hy­vän­te­ke­väi­syy­den mai­nees­sa tahroja

Keskivertosuomalainen lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen vuodessa kerran tai kaksi ja lahjoitus tehdään katukeräykseen tai kolehtiin. Eniten suomalaiset tukevat sairaiden ja vaikeavammaisten hoitoa, kuntoutusta ja elinolosuhteiden parantamista.

Keskivertosuomalainen lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen vuodessa kerran tai kaksi ja lahjoitus tehdään katukeräykseen tai kolehtiin. Eniten suomalaiset tukevat sairaiden ja vaikeavammaisten hoitoa, kuntoutusta ja elinolosuhteiden parantamista.

Tiedot selviävät laajasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kuluttajien toimintatapoja ja mielikuvia lahjoittamisesta, hyväntekeväisyydestä ja rahoja keräävistä organisaatioista.

Tulokset eivät kaikilta osin ole mukavaa luettavaa hyväntekeväisyysjärjestöille. Ainoastaan kolmannes vastaajista kokee saavansa riittävästi tietoa rahojen käytöstä. Toisen kolmanneksen mielestä tietoa saa liian vähän ja viimeinen kolmannes ei ole kiinnostunut asiasta.

Lisäksi vain alle 40 prosenttia uskoo hyväntekeväisyysorganisaatioiden toimivan pääsääntöisesti rehellisesti. Puolet suomalaisista suhtautuu varauksella rahojen perillemenoon ja vajaa kymmenesosa vastanneista uskoi, että rahat eivät päädy tarkoitettuun kohteeseen.

Kyselyn teetti Nonprofit-palvelut, joka on järjestöjen varainhankinnan ja jäsenhankin-
nan kehittämiseen erikoistunut yritys.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muun muassa lahjoituskohteita, lahjoitukseen käytettäviä tapoja ja kanavia sekä mielipiteitä järjestöjen viestinnästä ja maineesta.

Lomakekyselyyn vastasi 1 464 henkilöä.



Tiedotusta halutaan paremmaksi


"Tulos yllätti, emme ajatelleet, että tilanne nähdään näin pessimistisenä", myöntää Leena Raukko Nonprofit-palveluista.

Raukko arvelee suuren osuuden johtuvan kahdesta seikasta, joista toinen tulikin tutkimuksessa ilmi: "Erittäin vahvasti peräänkuulutettiin järjestöiltä voimakkaampaa tiedotusta rahojen käytöstä."

"Toinen puoli on se, että viime vuosina on esiintynyt jonkin verran epämääräisyyttä varainhankinnassa", Raukko kertoo huomauttaen samalla, että järjestöjen suurin synti jää siihen, että ne ovat toimineet naiivisti.

"Mutta kun ruvetaan puhumaan rahankeräyksestä ja väärinkäytöksistä samassa lauseessa, kuluttaja mieltää järjestöt epärehellisiksi", Leena Raukko toteaa.

"Jos Motorola tekee huonon puhelimen, Nokian myynti nousee. Mutta jos joku järjestö tekee kuprun varainhankinnassa, kaikkien keräystulot laskevat", Raukko havainnollistaa.

"Totuus on se, että suurin osa lahjoittajista ei välttämättä edes muista mihin kohteeseen hän on rahansa lahjoittanut", Raukko sanoo. Silloin yleistämisen vaara on suuri.



Yhteisvastuukeräyksellä hyvä maine


"Kysymys oli väljä, siinähän ei kysytty minkään tietyn järjestön tai keräyksen luotettavuudesta", kommentoi Kirkon valtakunnallisen yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Kalle Kuusimäki metodia kysymyksessä hyväntekeväisyysorganisaatioiden rehellisyydestä.

Vastausvaihtoehtoja kyseisessä kohdassa oli vain kolme. Hänen mukaansa tulos kertookin enemmän informaatiovajeesta kuin aidosta epäilystä. "Suomalaiset ovat kriittisiä, ja kyselyn tärkein viesti meidän kannaltamme on se, että informaatiota on hyvä lisätä", Kuusimäki sanoo.

Yhteisvastuukeräyksen Kuusimäki uskoo miellettävän keskivertoa paremmaksi. "55 vuotta on tehty tätä työtä, kansan parissa tämä on luotettavan keräyksen maineessa."

Keräyksen teemana on tänä vuonna Jotta äidinrakkaus toteutuisi. Keräysvaroilla autetaan kotimaassa päihdeongelmasta kärsiviä äitejä ja vauvaperheitä. Ulkomailla tuetaan Kambodzhan vaikeissa oloissa eläviä äitejä. Yhteisvastuukeräys kestää huhtikuun loppuun.

Ilmoita asiavirheestä