”Hyvänkin on oltava luja!” Näillä sanoilla presidentti Sauli Niinistö vähän aikaa sitten ilmaisi näkemyksensä turvapaikanhakijakysymyksessä.
Tosin presidentti Niinistö oli tehnyt johtopäätöksensä kontrolloimattomasta maahanmuutosta syksyllä 2015 kohta turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneiden saavuttua Suomeen.
Heti syksyn 2015 itsenäisyyspäivän aattona Yle Radio 1:n kansalaislähetyksessä hän tilitti omaa osuuttaan pakolaiskysymyksessä tunnustaen turvapaikkakysymyksen karanneen käsistä ja totesi pakolaisten yllättäneen Euroopan ja hänet siinä mukana.
Presidentti Niinistön mielestä turvapaikkakysymyksen seuraukset olisi pitänyt nähdä jo siinä vaiheessa, kun pakolaisryhmä toisensa jälkeen ylitti Välimeren.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven oli jo aikaisemmin tunnustanut Ruotsin olleen naiivi suhteessa ulkoisiin uhkiin.
Pariisiin kohdistunut ja koko Eurooppaan soluttautunut terrorismi kaikessa barbaarisuudessaan on haastanut länsimaisen pasifistisesti korostuneen ihmiskäsityksen.
On tullut välttämättömäksi tajuta, ettei ihminen ole ainoastaan hyvä ja heikko, hän on myös paha.
Turvapaikkakysymyksessä on käynyt juuri siten, mistä suomalainen filosofi ja historioitsija professori Juha Sihvola (1957–2012) oli varoittanut. Hyvä tahto ja tietämättömyys ovat kauhistuttava yhdistelmä (Maailmankansalaisen etiikka 2004).
Sihvolan yli kymmenen vuoden takainen terävä kritiikki osuu näiden päivien pasifistiseen ja naiviin ajatteluun Euroopan ja Suomen pakolaispolitiikassa.
Stalinit ja Hitlerit ovat keskellämme. William Shakespearen viimeisen tragedian Macbethin sanoin ”kasvot kätkeköön sen, minkä petollinen sydän tietää”. Antiikin filosofi Aristoteles oli sitä mieltä, että ihmiset ovat läpinäkymättömiä toisilleen ja itselleenkin.
Ruotsaainen kirjailija Henning Mankel (1948–2015) on sanonut kirjoistaan, että mitä ikinä hän kirjoittaa tai keksiikään dekkareissaan, todellisuus on aina pahempi.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa eurooppalaiset ovat halunneet toimia humaanien ja kristillisten arvojensa mukaisesti. Solidaarisuus on haastanut auttamaan.
Nyt on kuitenkin nähty, ettei moraalisuus voi ohittaa realiteetteja. Tulee tietää ”millaiset voimat ja rakenteet tosiasiallisesti hallitsevat ihmisten ja valtioiden välisiä suhteita.” Piittaamattomuus olosuhteista ei ole mitenkään ylevää, Sihvola kirjoittaa.
Ei edes uomalaisia hyssytelty heidän paettuaan sotaa Ruotsiin evakkoon syksyllä 1944. Jokainen rajan ylittänyt kirjattiin tarkasti, annettiin hätäpassi ja henkilökohtainen tunnistusnumero.
Lopuksi vielä kysyttiin onko täitä ja vietiin sotilaiden vartioimaan täisaunaan. (Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari kirjassaan ”Jätetyt kodit, … ” 2015.)
Valma Kukko
Raahe
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.