Sairaanhoitajien etujärjestö, Suomen sairaanhoitajaliitto valitsi esimerkilliseksi päihdesairaanhoitajaksi miehen, Petri Kylmäsen. Hän työskentelee Helsingin kaupungin päihdehoidossa. Kylmänen on kehittänyt ehkäiseviä työtapoja, jottei juominen pitkittyisi sairaudeksi.
Sairaanhoitaja Kylmäsen mukaan riskirajat ylittävä alkoholin käyttö peitetään hyväksyttävien oireiden taakse. Esimerkiksi työterveyteen hakeudutaan, kun uni ei tule, sydän tykyttää, vatsaa vihloo tai päätä kivistää.
Oireet liittyvät monesti tautiin nimeltä krapula, latinaksi crapula, puhekielisesti kohmelo, pohmelo tai kankkunen ja ruotsiksi dagen efter sekä takapotku eli baksmälla.
”Tiedämme, että esimerkiksi työntekijän alkoholiongelma pysyy piilossa keskimäärin seitsemän vuotta”, Kylmänen sanoo.
Vuoden päihdesairaanhoitaja kehottaa ihmistä itseään, hänen lähimmäisiään, työkavereita ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan alkoholin suurkulutuksen rohkeasti puheeksi, mutta ilman tuomitsemista. Ennaltaehkäisy hyvissä ajoin kääntää parhaimmillaan suunnan, säästää ihmisiä ja vähentää sairaiden hoitoon hupenevia rahasummia.
”Pitää reagoida ja osoittaa empatiaa, vaikka hyväksyä ei tarvitse”, Petri Kylmänen sanoo sairaanhoitajaliiton torstaisessa tiedotteessa.
Vuosittainen tunnustus on esimerkki järjestötyöstä, jossa yhteisö tempaisee tavoitteensa ja työnsä näkyväksi.
Maailmaan, vallankin nykymediaan toki mahtuu kampanjoita, joilla on helppo vedota tunteisiin. Joka päivä, viikko tai kuukausi vietetään jotain ”nenäpäivää”.
Hyväntekeväisyydellä lisätään hyvää hyvää tekemällä. Sympaattista, mutta tuskin maailma oikeasti pelastuu pelkillä keräyksillä. Jos maapallo tai hieman pienempikin juttu halutaan muuttaa, pitää vaikuttaa vallankäyttöön, tarvittaessa korjata vallan rakenteita.
Tänään hoetaan, että julkinen valta on kykenemätön huolehtimaan hyvinvoinnistamme. Rakenteita Suomen terveydenhoidossa myllätään. Amerikoissa puolestaan jokaisen oletetaan ostavan itselleen terveysvakuutuksen internetistä.
”Kolmatta sektoria” vaadittiin terveysalan avuksi jo vuosia sitten. Nyt odotukset järjestöille nousevat toistuvasti esille. Vapaaehtoisille, innokkaille harrastajille tarjotaan hommia ammattilaisten rinnalle.
Järjestöjä Pohjois-Pohjanmaalla toimii noin 9 000. Lapissa rekisteröityjä yhdistyksiä on 7 000. Yhteisöllistä voimavaraa pohjoisesta siis löytyy. Ihmisten silmät palavat kiinnostaviin pyrintöihin. He lähtevät riemumielin yhteisiin rientoihin ja syttyvät vapaaehtoisista koitoksista. Vai miten on?
Pohjois-Pohjanmaan liitto patistaa järjestöjä osallistumaan. Lokakuussa oli järjestöiltoja Ylivieskassa, Raahessa, Oulussa ja Kuusamossa.
”Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden merkitys hyvinvoinnin edistäjänä ja palveluiden tuottajina kasvaa. Yhdistykset ja järjestöt tarvitsevat toimiakseen ja vastatakseen asetettuihin odotuksiin toimintaedellytyksiä tukevia resursseja”, liitto muistuttaa.
Jouluun mennessä kootaan laaja järjestöneuvottelukunta, joka ohjaisi resursseja, suomeksi sanottuna lisää työtä ja rahaa järjestöjen hyväksi.
Lapissa järjestöjä kutsutaan Tehemä pois -työpajoihin, joissa järjestöt pääsevät linjaamaan uudenlaista rooliaan hyvinvointiyhteiskunnassa.
Sairaanhoitaja Petri Kylmänen tiedetään ammattilaiseksi, joka kehittää menetelmiä, kuten pelejä, virtuaali- ja mobiilipalveluja päihdeongelmien ehkäisemiseksi.
Arjessa toimivia käytäntöjä kaivataan myös yhteisöiltä. Pohjois-Suomeen syntyy 16 000 uutta hyvinvointia lisäävää työmallia kunhan jokainen järjestö keksii yhden. Kaleva lupaa julkaista jokaisen hyödyllisen.