Viron korkein oikeus otti merkittävän kannan tuomitessaan virolaistyönantajan maksamaan Suomessa työskenteleville työntekijöilleen Suomen työehtosopimusten mukaisen palkan.
Suomessa kuuluu jo yksistään EU:n määräysten mukaisesti noudattaa maassa maan tavalla -periaatetta ulkomaalaisten palkkauksessa. Näin ei läheskään aina tapahdu.
Ulkomaalaisia käsitellään työelämässä luvattoman usein toisen luokan kansalaisina, ja heidät pakotetaan työskentelemään Suomessa noudatettavia työehtosopimuksia heikommin ehdoin. Palkat ovat sopimuspalkkoja alhaisemmat, työpäivät pidemmät eikä ylitöistä makseta samoin periaattein kuin suomalaisille.
Viron korkein oikeus on tuominnut sikäläisen rakennusliikkeen maksamaan korvauksia alipalkkauksesta. Tuomioistuimen mukaan Suomessa työskenteleville virolaisrakentajille on maksettava Suomen työehtosopimusten mukaisesti.
Korkeimman oikeuden päätös on tervetullut. Toivottavasti se edes hieman hillitsee ihmisten riistoa aloilla, joissa ulkomaista työvoimaa käytetään paljon.
Alipalkkaus vääristää työmarkkinoita ja yritysten välistä kilpailua. Viime kädessä siitä ei hyödy kukaan muun kuin se, joka yrittää vippaskonsteilla pärjätä markkinoilla.
Ääritapauksissa tämä saattaa johtaa siihen, etteivät yritykset saa töitä enää rehellisin keinoin. Tästä kumpuaa niin sanottu harmaa talous, jota vastaan viranomaiset käyvät epätoivoiselta tuntuvaa taistelua.
Suomalaiset ovat perustaneet tuhatmäärin yrityksiä Viroon. Kaikkia ei ole perustettu vain siksi, että yritysverotus on alhaisempi kuin Suomessa, vaan osa yrityksistä toimii alipalkatun työvoiman värvääjinä.
Alipalkkausta on todettu tapahtuneen viime vuosina etenkin rakennusalalla, mutta myös ainakin siivous-, ravintola- ja kiinteistöhuoltoaloilla. Pahimmillaan kyse on ihmiskaupasta, jossa käytetään härskisti hyväksi työtä tarvitsevan ulkomaalaisen heikkoa asemaa.
Ihmiskauppaa on sitä, että työntekijälle maksetaan pientä palkkaa, työtä teetetään työajoista piittaamatta ja työntekijä pidetään muilla laittomilla keinoilla riippuvaisena hänet palkanneesta työnantajasta.
Vähemmistövaltuutetun tietoon tuli viime vuonna lähes sata ihmiskaupan uhria. Määrä on kasvanut rajusti muutamassa vuodessa. Osittain tämä johtuu siitä, että ilmiö tiedostetaan aikaisempaa paremmin.
Paljastuneet ihmiskaupparikokset kertovat vain osan todellisuudesta. Suuri ongelma on siinä, että monet huonossa asemassa olevat ulkomaalaiset suostuvat tekemään työtä lähes millaisin ehdoin tahansa kunhan vain saavat työtä. Useat tyytyvät alhaiseen palkkaan ja surkeisiin oloihin eivätkä uskalla työpaikan menettämisen pelossa kertoa kohtelustaan viranomaisille.
Viron korkeimman oikeuden tuomio virolaisten palkkauksesta ulkomailla on selkeä viesti siitä, että epäterve työvoiman riisto on saatava loppumaan.
Suomessa lainsäädäntö on selvä mutta käytäntö ei. Viranomaisten on puututtava kovalla kädellä ongelmaan. Se on sekä yritysten että työntekijöiden, mutta myös yhteiskunnan etu.