Hy­väk­si­käyt­tä­jät ujut­tau­tu­vat tai­ta­vas­ti lasten so­siaa­li­seen ym­pä­ris­töön netissä ja ar­ki­elä­mäs­sä – asian­tun­ti­jat: "Di­gi­kuu­lu­mis­ten pitäisi olla osana arjen kuu­lu­mi­sia"

Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa ei ole pelkkää groomingia eli lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin.

Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen (vas.) ja Hanna-Leena Laitinen kertovat hyväksikäyttäjien ujuttautuvan taitavasti lasten sosiaaliseen ympäristöön niin netissä kuin arkielämässä.
Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen (vas.) ja Hanna-Leena Laitinen kertovat hyväksikäyttäjien ujuttautuvan taitavasti lasten sosiaaliseen ympäristöön niin netissä kuin arkielämässä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

– Älä jaa nettiin kenestäkään mitään, mitä et toivoisi itsestäsi levitettävän.

Näin neuvoi Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Hanna-Leena Laitinen, joka puhui Oulussa torstaina Pelastakaa Lapset ry:n ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston järjestämässä seminaarissa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta.

Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa ei ole pelkkää groomingia eli lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin. Se voi olla myös esimerkiksi koulukavereiden kiusaamista.

– Toisten kuvia lähetetään eteenpäin tarkoituksena kiusata ja selitetään myöhemmin toiminta vitsailuksi, Laitinen kuvasi.

– Harmittomalta tuntuva läppäkin voi toiselle olla musertava kokemus, josta voi koitua jopa mielenterveyden pulmia tai koulusta tai harrastusryhmistä eristäytymistä, hän lisäsi.

Aiheelle oli kysyntää, sillä luentosaliin mahtuneiden 200 hengen lisäksi 400 muuta alan ammattilaista seurasi seminaarista striimattua lähetystä.

Päivänaiheena oli myös grooming, joka on ilmiötä torjuvien tahojen ja rikollisten välistä kilpajuoksua.

Sosiaalisen median sovellukset ja tapamme käyttää niitä muuttuvat, ja myös lapsia houkuttelevat rikolliset osaavat muuttaa toimintatapojaan.

– Jatkuva muutos vaatii jatkuvaa päivittämistä, Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen tiivisti.

Myös uhrien kärsimykset saavat uusia muotoja.

– Jos lapsi joutuu toistuvasti uhrin asemaan, hänen toipumisensa ei pääse alkuun, Vaaranen-Valkonen kuvasi.

Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos samat tai hieman muokatut kuvat ponnahtavat netissä esiin aina uudelleen ja uudelleen.

Vaaranen-Valkosen mukaan Suomessakin on jo aikuisia ihmisiä, jotka elävät jatkuvassa pelossa, että heidät tunnistetaan heistä lapsena otetuista kuvista.

Vaaranen-Valkonen korosti myös oikeiden termien käyttämistä.

– Ei ole lapsipornoa. On lapsiin kohdistuvia rikoksia, ja kuvat ovat todistusaineistoa rikoksista, hän suomensi.

– Yksikään lapsi ei kuvittele olevansa näyttelijä tai tuottaneensa pornoa, vaan näille lapsille on tehty väkivaltaa.

Mitä isät ja äidit, kasvattajat ja huoltajat sitten voivat tehdä asiassa?

– Digikuulumisten pitäisi olla osana arjen kuulumisia, Laitinen antaa neuvon jokapäiväiseen kanssakäymiseen.

Vaaranen-Valkonen neuvoo mallintamaan lapselle netissä toimimista ja netin ilmiöitä.

– Voi kertoa esimerkiksi, että sain netissä tällaisen oudon kaveripyynnön ja kysyä samalla, saatteko te tällaisia pyyntöjä.

– Paras turva on toimiva vuorovaikutussuhde oman lapsen kanssa, Facebookin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdepäällikkö Christine Grahn korostaa.

Se on Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijoidenkin mukaan parempi kuin mikään teknologinen turva.

Lapsille kannattaa puhua

Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuneet lapset eivät yleensä uskalla kertoa kokemastaan seksuaaliväkivallasta eri syistä johtuen.

Lapsi saattaa ajatella, että seksuaaliset teot ovat normaalia kanssakäymistä.

Aikuinen saattaa tehdä lapselle seksuaaliväkivaltaa esimerkiksi leikin tai uskonnon varjolla, jolloin lapsi ei ymmärrä sitä vääräksi ja vahingolliseksi.

Lapsi saattaa kokea olevansa yksin ja ajatella, ettei kukaan voi ymmärtää tai auttaa häntä.

Häpeä ja pelko usein estävät lasta kertomasta seksuaaliväkivallasta.

Lapsi saattaa pelätä, ettei kukaan kuuntele tai usko hänen kertomaansa todeksi.

Lasta saatetaan myös uhkailla tai kiristää pitämään seksuaaliväkivalta salaisuutena.

Lapsi saattaa myös pelätä pahaksi ja tuhmaksi leimautumista tai sitä, ettei hänestä enää pidettäisi.

Lähde: Pelastakaa Lapset ry

Ilmoita asiavirheestä