Suomalainen mies tahtoo olla hyvä isä, vaikka lapsi tulisikin elämään yllätyksenä. Tie "vahinkolaukauksesta" vastuunkantajaksi on henkisesti raskas, mutta lopulta yleensä palkitseva.
Isien tarinoihin perehtynyt tutkija arvioi myös yllätysisien pyrkivän entistä useammin hyvään vanhemmuuteen. Syynä ilmiöön ovat ympäröivän yhteiskunnan paineet, jollaisia aiemmat isien sukupolvet eivät joutuneet kohtaamaan.
- Osallistuvan ja sitoutuneen isän ideologia on lähtenyt jostain 1970-luvulla. 2000-luvulla se tulee jo vahvasti ylhäältäpäin, kasvatustieteiden väitöstä valmisteleva Johanna Mykkänen sanoo.
Mykkänen haastatteli tutkimustaan varten 27:ää ensimmäistä kertaa isäksi tullutta. Aina syntyvää lasta ei odota aviopari, jolla on koti ja vakituiset työpaikat.
Vahingossa vastuuseen -tarinoiden ei-toivotuissa ja ei-suunnitelluissa raskauksissa miehet kertoivat olleensa altavastaajia, joiden mielipiteillä ei lopulta ollut merkitystä. Miesten tunneskaala vaihteli suuttumuksesta hämmennykseen ja edelleen isäksi tulon hyväksymiseen.