Terveydenhuolto toimii Suomessa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportin mukaan pääosin hyvin, mutta heikkoja kohtia ja pullonkaulojakin löytyy. Kaikki tietävät, että terveyskeskuksiin joutuu usein jonottamaan pitkäänkin eikä hoitotakuu toimi vielä moitteettomasti.
Se onkin asia, jonka toimivuutta pitkällä tähtäimellä OECD epäilee. Kokemukset hoitotakuuta kokeilleista maista osoittavat, että ajan myötä takuusta lipsutaan. Silti raportissa myönnetään, että hoitotakuu nopeutti hoitoon pääsyä.
Terveydenhoitopalvelujen saajina suomalaiset jakaantuvat kahteen selkeään ryhmään. Työssäkäyvät ovat maksuttoman työterveyshuollon piirissä, jossa lääkäriin pääsy on nopeaa. OECD pitää työterveyshuoltoamme erityisen mallikkaana. Työelämän ulkopuolella olevat sekä jonottavat että maksavat vuosimaksun hoidostaan. Yksityisiin lääkäriasemiin turvautuvat pääsevät nopeasti hoitoon, mutta maksavat paljon. Tasa-arvo ei toimi.
Hyvää edullisesti, on kuitenkin OECD:n päällimmäinen arvio Suomen terveydenhuollosta. Raporttia esitellyt johtaja John Martin OECD:stä muistutti Suomen käyttävän terveydenhuoltoon 7,7 prosenttia kansantuotteesta, kun alan menot ovat OECD-maissa keskimäärin 8,8 prosenttia.
Järjestö sisällyttää raporttiinsa aina korjausehdotuksia. Järeimmät liittyvät lääkekulujen kasvun hillintään. Lääkkeet maksavat Suomessa paljon, vaikka apteekkien sisäänostohinnat ovat jopa halvempia kuin monissa muissa maissa.
OECD siirtäisi lääkekorvausjärjestelmän Kelalta kunnille. Lääkäreille annettaisiin vuosittain lääkebudjetti, jota he joutuisivat seuraamaan. Siten varmistettaisiin, että potilaalle määrättäisiin samavaikutteisista lääkkeistä edullisin vaihtoehto.
Lääkäriin pääsy hidastuisi entisestään, jos lääkärien olisi hoidettava budjettiseuranta. Sen sijaan ehdotus sairaanhoitajille annettavasta oikeudesta määrätä joitakin yleisiä lääkkeitä joustavoittaisi toteutuessaan terveyskeskusten työtä.
Suomessa joudutaan tehostamaan terveydenhuoltoa, jotta menot eivät kasva kohtuuttomiksi väestön ikääntyessä. Toisaalta Suomen on pakko lähestyä OECD:n keskiarvoa. Väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia ongelmia ei nimittäin voi hoitaa ilman lisäpanostuksia terveydenhuoltoon. Ne ovat välttämättömiä, koska Suomi ei voi heikentää terveydenhuoltopalvelujen tasoa enää nykyisestä.
paakirjoitus@kaleva.fi