Eduskunnasta
Suomen 100 -juhlavuosi on päättymässä. Olemme juhlistaneet sitä vuoden aikana lukuisin eri tapahtumin. Juhlavuoden tunnuslauseena oli yhdessä. Tilaisuuksia oli niin julkisen vallan, eri järjestöjen kuin yritysten toimesta. Suomen historia on todellinen menestystarina. Itsenäisyyden aikana maastamme on kehittynyt todellinen hyvinvointiyhteiskunta, maailman mittaluokassa tuloerot ovat varsin pienet, perusturvan kautta pidämme huolta heikoimmista, ulkoinen sekä sisäinen turvallisuutemme on kunnossa.
Toki aina parannettavaakin löytyy. Talouden myönteinen kehitys mahdollistaa jatkossa hyvinvointiyhteiskunnan perustan vahvistamisen. Parantunut työllisyys, kilpailukyvyn vahvistuminen ja velkaantumiskehityksen taittuminen ovat merkittävältä osaltaan hallituksen määrätietoisen työn tulosta. Melkein kymmenen vuotta elimme supistuvan kansantuotteen, kasvavan työttömyyden ja vuosivuodelta kasvavan velkaantumisen kanssa.
Euroopan tasoltakin tulee myönteisiä viestejä. Niin sanottu hiilinielujen LuluCf -linjaus antaa Suomelle mahdollisuuden kasvattaa metsien hakkuita hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Osa suomalaisista europarlamentaarikoista äänesti tosin päätöstä ja oman maan etua vastaan.
Metsien lisähyödyntäminen on biotalouden tärkein kasvupotentiaali. Hallituksen määrätietoinen toiminta johti tuloksiin. Hakkuita voidaan nyt lisätä 15 miljoonaa kuutiota ilman lisäkustannuksia kasvavan kysynnän seurauksena. Metsien kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiota ja hakkuiden määrä vastaavasti noin 70 miljoonaa kuutiota.
Toinen maakuntia puhuttava asia liittyy petopolitiikkaan. Suden kannanhoidollinen metsästys jatkuu, kuten pitääkin. Jatkossa tarvitaan parempi yhteinen näkemys petokannan suuruudesta metsästäjien ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Lumilaskenta osoittaisi kannan todellisen määrän. Toivottavasti se saadaan aikaan mahdollisimman pian. Käytännön havainnot kyllä osoittavat petokannan voimakkaan kasvun myös meidän alueella. Tutkijoiden varovaisuus kannan osalta on hyvin teoreettinen. Valtion budjetista menee kasvava määrä euroja vahinkojen korvaamiseen. Tämän ongelman maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tuntee hyvin.
Jouluna alla valtion talousarvio 2018 nuijittiin kasaan. Se on noin 56 miljardia euroa, mihin lisättiin eduskuntakäsittelyssä 40 miljoonaa euroa erilaisiin kipupisteisiin, muun muassa liikenteeseen, koulutukseen, sote-järjestöille, turvallisuuteen ja maatalouden kannattavuuteen.
Odotukset tulevalle vuodelle ovat myönteiset valtion taloudessa. Ne heijastuvat työpaikkojen muodossa jatkossa entistä useammalle suomalaiselle. Oikein hyvää alkavaa vuotta.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Haapavedeltä.