Lukemattomat tutkimukset 80-luvulta alkaen osoittavat, että pari kolme kala-ateriaa viikossa vähentää äkillisten rytmihäiriöiden ja sydänkohtausten vaaraa. Rasvaiset kalat, kuten lohi, silakka, tonnikala ja makrilli, sisältävät runsaasti omega-3-rasvahappoja, jotka muuttuvat elimistössä solujen toiminnalle ja uudistumiselle välttämättömiksi EPA- ja DHA-rasvahapoiksi. Keho ei voi tuottaa niitä itse. Ne on pakko saada ravinnosta.
Ei ihme, että kaikissa virallisissa ja epävirallisissa ravitsemusohjeissa suositellaan paria kala-ateriaa viikossa. Omega-3-rasvahappoja on runsaasti myös kotimaisessa rypsissä ja kitupellavaksi kutsutusta kasvista puristetussa camelinaöljyssä. Apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa omega-3:a myydään kapseleina ja kalanmaksaöljyn muodossa.
Omega-3-n vaikutusmekanismeja sydämeen ja verisuoniin ei tunneta tarkasti, mutta ne näyttävät vähentävän äkillisiä sydämen rytmihäiriöitä ja veritulppien muodostumista estämällä verihiutaleiden takertumista toisiinsa.
Tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapot parantavat solujen toimintaa verisuonten sisäpinnoilla ja alentavat verenpainetta ja veren triglyseridien määrää. Niillä on lisäksi tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia.
Siis kaikki hyvin?
Ikävä kyllä ei. Ravitsemusasiantuntijat olivat vuosikausia rummuttaneet kalansyönnin ja omega-3:a sisältävien hyvien kasviöljyjen puolesta, kun brittitutkijat yllättäen julkaisivat viime maaliskuussa perusteellisen yhteenvedon, jossa he olivat käyneet läpi lähes 50 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta omega-3-rasvahappojen vaikutuksista sydänkuolleisuuteen.
Massatutkimuksen tulos järkytti tiedemaailmaa. Ylimääräiset omega-3-rasvahapot eivät selvityksen mukaan antaneet lisäsuojaa sydänkuolemia, verisuonitauteja ja syöpää vastaan. Tutkitun aineiston piirissä oli lähes 600 000 ihmistä.
Mutta tieteen viimeinen sana on yhä sanomatta. Esimerkiksi Välimeren maiden kasviöljypitoinen dieetti on kiistatta terveellinen. Sen hyötyvaikutuksista on paljon tutkittua tietoa.
Professori Helena Gylling Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitokselta toteaa, että pitkäketjuiset omega-3- rasvahapot ovat yllättävistä tutkimustuloksista huolimatta edelleen välttämättömiä solujen terveydelle.
Kalansyöntiä kannattaa siis jatkaa. Helena Gylling ei torju myöskään omega-3-kapseleiden käyttöä. "Niistä ei ole virallisia suosituksia, mutta esimerkiksi kala-allergikko voi saada niistä välttämättömät rasvahapot."
Kapseleiden etu on niiden puhtaus. Luonnonkaloissa on elohopeaa, PCB:tä ja muita ympäristömyrkkyjä, minkä vuoksi raskaana olevia naisia suositellaan nauttimaan kala-aterioita harvemmin kuin pari kertaa viikossa. "Tuskin kapseleiden käytöstä mitään haittaakaan on", Helena Gylling toteaa.
USA:n kuluttajaviraston tutkimuksessa vuonna 2004 omega-3-kapseleista ja kalanmaksaöljyistä ei löytynyt ympäristömyrkkyjä. Tutkimuksessa oli yli 40 valmistetta.
Elintärkeät rasvahapot on helpointa saada sivelemällä leivälle kasviöljylevitettä ja käyttämällä ruuanvalmistuksessa öljyä. Suomalaisten omega-3:n saanti on Helena Gyllingin mukaan keskimäärin tyydyttävän ja hyvän välimaastossa.
"Kasviöljyjen käytöstä ei ole osoitettu olevan haittaa, vaikka terveyshyödyistä ei ole selvää näyttöä. Tärkeitä rasvahappoja on eniten camelinaöljyssä ja toiseksi eniten rypsiöljyssä. Soijaöljyssä niitä on jonkin verran ja oliiviöljyssä niukasti", Gylling kertoo.
Camelina sativa on ikivanha Välimeren alueen hyötykasvi, joka on löydetty uudelleen. Suomessa sitä kutsutaan erheellisesti kitupellavaksi, vaikka se ei ole pellavalle sukua eikä maistu yhtä pahalle kuin pellavaöljy.
Lääketiede ei ole heittänyt omega-3-rasvahappoja roskakoriin, vaikka brittitutkijoiden tekemän massa-analyysin tulos oli selvä takaisku.
Massa-analyysissa eivät olleet mukana lukuisat selvitykset omega-3-rasvahappojen vaikutuksista mielialan säätelyyn. Monissa väestötutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ravinnolla ja etenkin ravinnon rasvahapoilla voi olla masennusta ja muita mielialahäiriöitä lievittävä vaikutus. Tieteellinen näyttö on yhä puutteellinen, mutta tiedetään, että säännöllisesti kalaa syövillä naisilla on vähemmän masennusta kuin harvoin kalaa syövillä sisarillaan.
Aivojen koostumuksesta noin 60 prosenttia on rasvaa. Elimistö muodostaa omega-3-rasvahapoista dokosaheksaeenihappoa eli DHA:ta, joka on tavallisin aivojen tarvitsemista monityydyttymättömistä rasvahapoista. DHL:lla on tärkeä merkitys hermoimpulssien välittymisessä solujen sisällä ja solujen välillä. Aivot tarvitsevat hyviä rasvahappoja pysyäkseen terveinä.
Maailmalla osoitettiin jo 70-luvulla, että alentuneella DHA:lla on yhteys muistitoimintojen heikkenemiseen.
Jos voidaan osoittaa, että omega-3-rasvahapot ehkäisevät valtimoiden kovettumista, niistä on hyötyä myös aivotoiminnoille. Viitteitä tästä saatiin huhtikuussa julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa, jossa oli mukana yli 2 500 New Yorkin asukasta. Runsaasti kalaa, mereneläviä, kasviöljyjä ja hedelmiä sisältävä Välimeren dieetti vähentää tutkimuksen mukaan Alzheimerin taudin riskiä.
Hyötyvaikutus voi tosin selittyä myös antioksidanttien tai joidenkin toistaiseksi tuntemattomien mekanismien kautta.