Oululainen Topi Lehto päättää opintonsa vasta syksyllä, mutta tietää jo nyt, mikä olisi toivelahja. Hän nappaa käteensä Nokian uusimpiin malleihin kuuluvan kamerakännykän ja sanoo, että sellaiselle olisi varmasti käyttöä.
Nuorella miehellä tuntuu kuitenkin olevan jalat maassa ja suhteellisuuden taju tallella lahjoja pohtiessa.
Kortin voi tallettaa
"Tärkeintä lahjassa on tietysti muistaminen eikä huonoa lahjaa olekaan. Kun suunnitelmissa on muutto omaan asuntoon, käyttötavarat tulisivat tarpeeseen. Raha ja lahjakortitkin ovat mieluisia, sillä niillä voi hankkia haluamansa tavaran. Pelkkää rahaa ei ehkä olisi kiva saada, sillä silloin juhlissa ei olisi paketteja eikä niiden avaamista."
Topi Lehdon mielestä lahjavalinnan onnistuminen ei ole siihen sijoitetusta rahamäärästä kiinni, vaan pienemmälläkin summalla saa toiselle hyvän mielen. Varsinkaan nuori juhlavieras ei aina pysty hankkimaan kuin jotakin edullista.
"Jos kavereitani tulee juhliin, mielestäni kortin tuominen riittää ihan hyvin. Kukat eivät ole tuomisina mitenkään välttämättömiä. Eiväthän ne edes säily. Kortit sen sijaan voi pistää talteen. Kun perheemme on kutsuttu ylioppilas- tai valmistujaisjuhliin, lahjaksi on laitettu rahaa tai mietitty jotakin saajalle sopivaa. Aika paljon lahjaratkaisu riippuu siitä, ketä juhlitaan. Ala-asteen tai yläasteen päättäjää ei tarvitse muistaa, valkolakin saaminen ja ammattitutkinto sen sijaan ovat juhlien arvoisia", arvioi tuleva juhlija, joka itse saavuttaa molemmat kaksoistutkintona.
Ruusukin riittää
Tapakulttuurin tuntija ja Tapaseura ry:n hallituksen jäsen Marjaana Sorakunnas kehottaa lahjan viejiä miettimään, mikä on saajalle oikeasti tärkeää ja kysymään tarvittaessa toiveita.
"Tiedämme hyvin, että opiskelijaelämään siirtyvä tarvitsee rahaa, joten raha tai shekki on hyvä lahja. Itse olen usein antanut lahjaksi ruusun, johon olen antanut kukkakauppiaan sitoa kukkasiksi seteleitä. Läheinen ylioppilas on saanut enemmän seteleitä kuin vaikka tuttavan lapsi", Sorakunnas kertoo.
Lahja on viesti
Osa juhlavieraista haluaa antaa jotakin juhlavampaa ja pitkään säilyvää, kuten koruja, tauluja, arvokkaita koriste-esineitä tai merkkiastioita. Näiden lahjojen hohdokkuus on siinä, ettei monellakaan nuorella olisi mahdollisuutta hankkia vastaavaa itse ja lahja muistuttaa antajastaan jopa vuosikymmenet.
Toisaalta edessä häämöttävä opiskeluaika saattaa olla melkoista sentin venytystä eivätkä arvotavarat välttämättä silloin lämmitä mieltä. Käytännön tavaroita, kuten arkiastioita, vuodevaatteita tai vaikka kahvinkeitintä tulee varmasti käytettyä.
"Lahjalle ei voi antaa sopivaa hintatasoa. Hintaa tärkeämpi on lahjan merkitys, mitä lahjan antaja haluaa sen saajalle viestittää.
Kysymyksen, onko lahjan lisäksi oltava kukkia, kääntäisin toisinpäin. Siis, onko ruusun lisäksi oltava lahjaa? Juhliin voi mennä myös ilman lahjaa ja onnitella ylioppilasta ja vanhempia saavutuksesta. Meillä on unohdettu puhdas välittäminen, aina kaikella pitäisi olla rahallinen arvo", Sorakunnas harmittelee.
Hyviin tapoihin kuuluu kiittää lahjoista kirjallisesti.
Juhlissa kannattaa pitää vieraskirjaa, säilyttää lahjat ja kortit yhdessä ja jokaiselle lähetetään henkilökohtainen kiitoskirje.
Kirjeeseen voi lisätä erityiskiitoksen juhlapäivänä saamastaan lahjasta.