Suomessa ei tarvitse lahjoa lääkäriä päästäkseen hoitoon eikä opettajaa saadakseen hyvän arvosanan. Sen sijaan täällä häärii veljiä, jotka junailevat etuja toisilleen.
EU-komission tuoreen raportin mukaan korruptio Suomessa on vaatimatonta verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Vain tanskalaiset kokevat selvityksen perusteella elävänsä suomalaisia puhtoisemmissa oloissa.
Ovatko asiat meillä sittenkään näin hyvin? Tätä sopii kysyä.
Useissa maissa korruptio on arkipäiväistä, näkyvää ja jokaista kansalaista koskettavaa: esimerkiksi lääkäriin ei pääse ilman voitelua eikä oppilaitoksesta saa kunnon papereita, ellei maksa ylimääräistä.
EU-komissio löysi huomautettavaa Suomestakin. Täällä toimii hyvä veli -verkosto. Se ei näy eikä tunnu ihmisten arkipäivässä samalla tavalla kuin lääkärien ja opettajien lahjonta, mutta häärii monen tärkeän ja ihmisten elämään vaikuttavan päätöksen taustalla.
Perimmiltään kyse on samasta ilmiöstä kuin niissä maissa, joissa lahjonta on avointa. Päämäärän voi saavuttaa muilla kuin ansioillaan tai asiaperustein, joko rahalla tai hyvän veljen avustamana. Hyvälle veljelle ei tarvitse välttämättä antaa rahaa ruskeassa kirjekuoressa, riittää kun suorittaa vastapalveluksen tarpeen tullen.
Suomi on jo pidemmän aikaa menestynyt hyvin kansainvälisissä lahjontaa koskevissa selvityksissä, mutta niin kuin monesti on tullut ilmi, myös meillä erilaista epämääräistä suhmurointia tapahtuu koko ajan.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitus on yksi räikeimmistä viime vuosien aikana julki tulleista poliitikkojen ja yrityselämässä toimineiden henkilöiden muodostaman hyvä veli -verkoston aikaansaannoksista. Kun vaalirahan jakotapa ja siihen liittyneet kytkennät paljastuivat, jotkut hämmästelivät mitä ihmettelemistä siinä oli, olihan kyse maan tavasta.
Tällaisia maan tapoja tulee julki silloin tällöin. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että ympyrät Suomessa ovat pienet ja että niissä pyörivät pitkälti samat vaikuttajat.
Eniten epäilystä herättävät kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tavat. Jotkin yritykset saavat kaikki tahtonsa läpi, toiset eivät mitään millään keinoin.
Poliittiset virkanimitykset ovat puhdasta korruptiota. Sitä paitsi se on korruption muoto, jota ei edes salata. Samalla kun poliittiset päättäjät jakavat virkapaikkoja sulle mulle -periaatteella, he rikkovat kansalaisten perustuslaillista yhdenvertaisuutta.
Epäilyksiin epämääräisestä kytkennästä on myös aihetta, jos virkamies siirtyy yksityiseen yritykseen, jonka toimien valvominen on kuulunut hänen virkavastuulleen.
Lahjontaa ovat myös yritysten virkamiehille kustantamat matkat. Ne verhotaan usein jonkin asian ympärille. Mitä muuta intressiä yksityisellä yrityksellä on kustantaa jonkun virkamiehen matka kuin yrittää vaikuttaa tämän päätöksentekoon?
Tosiasia on, ettei ilmaisia lounaita ole.
Korruptiossa on kysymys sekä rahasta että poliittisen järjestelmän oikeutuksesta. Korruptio aiheuttaa Euroopassa 120 miljardin euron kustannukset vuodessa. Jo yksistään siksi sitä vastaan pitää taistella.