Yrityksen tai työyhteisön menestys perustuu siihen, kuinka siellä ihmisten tahto, taidot, persoonallisuus, kokemus ja toiveet otetaan huomioon. Esimiehen tehtävänä on kaivaa jokaisesta työntekijästä nuo ominaisuudet, nivoa ne yhteisön menestystekijöiksi ja näyttää vielä johtajana hyvää esimerkkiä.
Kuulostaa ihanteelliselta, mutta käytännön elämässä mahdottomalta?
"Ei ollenkaan. Ihmisiltä vaaditaan tänä päivänä enemmän ja enemmän, mutta ihmiset myös osaavat enemmän, sanoo henkilöstökonsultointiin erikoistuneen MPS Finland Consulting Oy:n tuore toimitusjohtaja Mia-Riitta Kivinen, 33.
Jokainen työntekijä
on arvokas
"Työpaikat ovat osaamisyhteisöjä, joissa jokainen työntekijä omine taitoineen on arvokas. Työhyvinvointi ei ole keppijumppaa. Suomessa on yleisesti tuettu työntekijöiden fyysistä hyvinvointia ja henkinen on jäänyt retuperälle tai siitä ei välitetä lainkaan."
Oululaissyntyinen Kivinen kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan 40 prosenttia suomalaisista johtajista on sitä mieltä, että heillä on täysi oikeus ottaa työntekijöistään kaikki irti.
Suomi ei ole Pohjoismaiden johtava piiskurimaa, sillä naapurimaissa yli 70 prosenttia johtajista on sitä mieltä, että työntekijöistä voidaan ottaa kaikki irti.
"Työhyvinvointia, työssäviihtymistä voidaan myös johtaa ja pitää johtaa. Jos työpaikan ilmapiiri on huono, työntekijöiden sitoutuminen omaan työhönsä ja yritykseen on heikkoa. Se näkyy myös tuotteiden ja palveluiden laadussa. Motivoituneet ja työssään viihtyvät ihmiset tekevät hyvää jälkeä, minkä myös asiakkaat huomaavat", painottaa Kivinen.
Työhyvinvointia
ei voi tuoda ulkoa
Kivisen mukaan monessa menestyneessä suomalaisyrityksissä henkilöstöjohtaminen hallitaan hyvin.
Esimerkkeinä hän mainitsee Fortumin, Nokian ja Pfizerin. Työhyvinvointia ei voi kuitenkaan tuoda ulkoapäin tai ostaa suoraan konsultin hyllyltä, mutta sitä voi aina kehittää.
"Huonon esimiehen takia moni hyvä työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Käy myös niin, että hyvä esimies vie ison joukon hyviä työntekijöitä mennessään. Ne voivat olla yrityksen menestymisen kannalta erittäin tärkeitä asioita", Kivinen sanoo.
Hän painottaa, että hyvä työilmapiiri nostaa tuottavuutta, jolloin luvut tilinpäätöksen viimeisellä rivillä kaunistuvat.
"Syntyy onnistumisen ja arvostuksen myönteinen nousukierre", Kivinen summaa.
Sairauspoissaolojen määrä on Kivisen mukaan hyvä mittari kertomaan työilmapiirin laadusta. Jos työpaikalla on synkkää, silloin helpommin jäädään sairauslomalle. Sama pätee myös ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin.
"Yksilöllä itselläänkin on vastuu, samoin esimiehellä ja organisaatiolla. Työhyvinvointi on kolmen kauppa. Jos halutaan parannusta, kaikkien kolmen pitää muuttua", Kivinen muistuttaa.
"Asiantuntijaorganisaatiot eivät ole helppoja johdettavia, mutta ihmisiä ei voi käskyttää kuten joskus ennen, vaan työtehtävät pitää jakaa puhumalla."
Toimitusjohtaja Mia-Riitta Kivinen painottaa useaan otteeseen, että tämän päivän yritykset ovat osaamisyhteisöjä, joissa työskentelevät osaavat, sitoutuneet ja motivoituneet ihmiset.
"Yrityksellä tai yhteisöllä pitää tietenkin olla hyvä arvopohja, liikeidea, strategia ja missio. Yhtiön strategia pitää viestiä selkeästi koko henkilöstölle. Ei riitä, että yhdessä henkilöstötilaisuudessa vilautetaan pari kalvoa yhtiön strategiasta", hän tiivistää.
Kivinen sanoo, että työkenttää eli parannettavaa riittää Suomessa ja 15 muussa maassa, joissa MPS toimii eli kaikkien työpaikkojen asiat eivät ole vielä kunnossa.
"Me emme myy tuotteita, vaan ratkaisuja eli autamme yritystä strategian jalkauttamisessa yhdessä henkilöstön kanssa."
Yrityksen tai yhteisön hoitokuuri työhyvinvoinnin palauttamiseksi voi Kivisen mukaan kestää kolmekin vuotta. Hän uskoo henkilöstökonsultoinnin mitattavuuteen.
"Määritämme ohjausryhmän kanssa mittarit, mittaamme muutoksen ja sitten taas jatkamme. Muutos ei tapahdu hetkessä", Mia-Riitta Kivinen toteaa.
