Telia-Soneran ennätystulos on hyvä uutinen. Irtisanomisia se ei kuitenkaan estä. Yhtiön sisällä suomalaiset näyttävät jäävän kakkosluokan väen asemaan.
Karut ovat markkinatalouden kasvot. Näin voi tiivistää Telia-Soneraa koskevat perjantain uutiset. Ruotsalainen telejätti teki viime vuonna 1,4 miljardin euron ennätystuloksen, mutta ilmoitti samana päivänä parin tuhannen henkilön potkuista. Niistä 650 osuu yhtiön suomalaisiin työntekijöihin.
Irtisanomiset eivät tulleet yllätyksenä. Telia-Soneran johto varoitteli niistä jo aiemmin. Tästä huolimatta ei pidä ihmetellä, että työntekijöiden perjantaiset kommentit olivat sapekkaita. Liiketoiminnan tuloksen ja samaan aikaan ilmoitettavien irtisanomispäätösten välillä on pahalta näyttävä ristiriita.
Sijoittajien mukaan Telia-Sonera toimii kuitenkin niin kuin pitää. Helsingin pörssissä päivän uutiset nostivat yhtiön osakkeen arvoa selvästi. Samoin Telia-Soneran suurelle vähemmistöosakkaalle Suomen valtiolle ja sitä kautta suomalaisille veronmaksajille Soneran tulos on hyvä uutinen. Yhtiö näet ilmoitti nimittäin korottavansa osinkoja. Ne ropisevat myös Suomen valtion budjettiin.
Tiukka säästöjen haku ei yhtiössä sen toimitusjohtajan Anders Igelin mukaan pääty nyt ilmoitettuihin toimiin. Säästöohjelma kestää kolme vuotta, ja tavoitteena on alentaa kustannuksia noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Tuota ohjelmaa tuskin viedään läpi ilman uusia irtisanomisia.
Säästöjä puristetaan käytännössä enemmän Soneran Ruotsin toiminnoista. Suomesta haettava vuotuisten säästöjen osuus on noin 100 miljoonan euron luokkaa. Täällä karsintaa on tehty jo aikaisemmin.
Toimitusjohtaja Igel perusteli säästöjä sanoen, että radikaaleja muutoksia tarvitaan markkinarealiteetteihin sopeutumiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Telia-Soneran on pakko sopeutua sen tärkeiden tuotteiden hintojen putoamiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ei vielä ole nähty niin kovaa matkapuhelinmarkkinoiden operaattorikilpailua kuin Suomessa.
Yhtiön tulevaisuus vaikuttaa silti siinä mielessä turvatulta, että se on pystynyt selvästi kasvattamaan asiakasmääriään. Suomen esimerkin perusteella asiakasuskollisuuden varaankaan ei kuitenkaan voi laskea niin kuin ennen. Operaattoriin ei tunnesiteitä synny.
Perjantai luultavasti havahdutti hitaimmatkin suomalaiset näkemään, että Telia-Sonera todella on ruotsalainen yhtiö, jossa suomalaiset ovat vain vähemmistöosakkaina. On vaikea välttää vaikutelmaa, että suomalaisten vähemmistöosakkuus merkitsee myös suomalaisten vähempiarvoisuutta. Tästä kertoo se, miten eri tavoin yhtiö turvaa irtisanottujen työntekijöiden tulevaisuuden Ruotsissa ja Suomessa.
Yhtiö solmi viikko sitten ruotsalaisten ammattiliittojen kanssa muutosturvasopimuksen, joka antaa irtisanotulle mahdollisuuden hakea potkujen yhteydessä jopa kolmen vuoden ajan uutta työtä täydellä palkalla. Suomessa irtisanomisaika on pisimmillään kuusi kuukautta. Se, että Telia-Soneran kotimaa on Ruotsi, ei saa johtaa näin räikeään suomalaisten eriarvoistamiseen.
Voi täydestä syystä myös ihmetellä ruotsalaisen ay-väen suhtautumista itänaapureihinsa. Telia-Soneran suomalaiset saivat kuulla sopimuksesta vasta keskiviikkona. Vähintäänkin lähelle totuutta osuu se Toimihenkilöunionin puheenjohtajan Ilkka Joenpalon arvio, jonka mukaan suomalaiset toimivat nyt ruotsalaisten muutosturvasopimuksen maksajina. Jos se pitää paikkansa, sitä ei voi hyväksyä missään oloissa. Igelillä riittää selitettävää.