Sidonnaisuusilmoitukset lisäävät kuntien päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja sitä kautta luottamusta.
Oulussa ilmoituksia on, pienen patistelun jälkeen, kertynyt varsin kiitettävästi. Nyt ne ovat julkisia.
Oulun kaupungin päättäjät ja johtavissa virkatehtävissä työskentelevät henkilöt ovat pienen patistelun jälkeen kaikki, yhtä lukuun ottamatta, tehneet lain edellyttämät julkiset sidonnaisuusilmoituksensa (Kaleva 13.11.). Kaksi vuotta sitten hyväksytyn kuntalain muutoksen säännöstä sovelletaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Myös vapaaehtoisia ilmoituksia on tullut sen verran, että voi hyvin päätellä päättäjien ottavan asian vakavasti. Tarkastuslautakunnalle ilmoitetut sidonnaisuudet ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla (https://www.ouka.fi/sidonnaisuudet#).
Sidonnaisuuksista ilmoittaminen koskettaa ensimmäistä kertaa näin laajaa joukkoa kunnan keskeisiä luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Aiemmin ilmoitukset olivat kuntakohtaisia ja vapaaehtoisia.
Nyt sidoksistaan joutuvat tekemään selkoa kunnan- ja kaupunginjohtajat, kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijät, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajisto samoin kuin kunnanhallituksen ja kaavoitusasioita hoitavien toimielinten jäsenet. Jos Oulussa olisi pormestari, niin myös hän ja apulaispormestarit tekisivät ilmoitukset.
Ilmoitusvelvollisten on kerrottava, jos heillä on johto- tai luottamustehtäviä yrityksissä ja yhteisöissä tai muita merkittäviä sidonnaisuuksia. Merkittävistä omistuksista ja osakkuuksista on kerrottava, jos niillä voi arvioida olevan merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Asia on kuitenkin ilmoittajan omassa harkinnassa. Epäilemättä suuret yritysvelat ja takaukset voivat vaikuttaa tehtävien hoitamiseen. Kokonaisvarallisuuttaan ei kenenkään silti tarvitse paljastaa.
Ilmoitukset lisäävät kuntien päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja sitä kautta luottamusta. Jos valtuutettuina on yrittäjiä, mediavaikuttajia ja julkisyhteisöjen vastuuhenkilöitä, on kuntalaisten edun mukaista tietää tällaiset kytkökset. Myönteistä on, että jatkossa jokainen voi itse arvioida valtuutettujen, mutta myös keskeisten virkamiesten työtä.
Tämä ei tarkoita sitä, että kytkennät yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin tai julkisyhteisöihin olisivat kiellettyjä. Päinvastoin on hyödyllistä, että päättäjillä on laajaa kosketuspintaa kunnallishallinnon ulkopuolelle.
Sidos voi kuitenkin muuttua epäterveeksi edunvalvonnaksi etenkin jos riippuvuuteen liittyy taloudellista kiitollisuudenvelkaa. Kiusaus ja mahdollisuus epäterveeseen toimintaan vähenee, kun kokonaisuus on läpivalaistavissa.
Eri tahojen vuorovaikutus ja suhdetoiminta on normaalia kanssakäymistä, mutta liian likeiset suhteet voivat muuttua rakenteelliseksi korruptioksi. Suomessa ongelmaksi on koettu tällaiset hyvä veli -verkostot. Tässäkin asiassa toimii sanonta, jonka mukaan ”luottamus hyvä, kontrolli paras”.
Menossa on vasta ensimmäinen kerta, kun ilmoitusvelvollisuus on lakisääteistä. Käytännöt ja ohjeistukset hioutuvat vielä ajan kanssa. Tärkeää on muistaa, että sidonnaisuusilmoitukset eivät korvaa jääviys- ja esteellisyyssäännöksiä.