Oululaisvanhusten siirroista naapurikuntiin on saatu lohdullista ja tasapainottavaa uutta tietoa. Joulun alla omaiset järkyttyivät, kun he saivat yllättäen tietää, että vanhoja ihmisiä lähetetään kaupunginsairaalasta lähikunnissa sijaitseviin hoitokoteihin.
Vanhusten pakkosiirrot huolestuttavat omaisia ja ikätovereita. Kaikilla työajat eivät mahdollista päivittäisiä piipahduksia toisella paikkakunnalla sijaitsevaan hoitopaikkaan. Vanhusten ikätovereilla ja ystävillä puolestaan ei välttämättä ole omaa autoa käytettävissään tai ajotaidot voivat olla jo puutteelliset. Ikäihmiset voivat jäävä vieraalla paikkakunnalla vaille kaipaamaansa huolenpitoa ja huomiota.
Uusilla järjestelyillä on kuitenkin myös hyvät puolensa. Vanhusten jonot palvelukoteihin käytännössä poistuvat Oulussa. Palvelukotiin haluavalle hoitopaikka järjestyy heti. Tilaaja-tuottajamallin mukainen kilpailutus toimii ja kaupunki välttää kalliit sakkomaksut, kun ihmisiä ei enää pidetä väärillä paikoilla. Tässä suhteessa Oulussa ollaan tuoreimpien tietojen mukaan nyt hyvässä tilanteessa.
Väestön vanheneminen ja hoivapalvelujen kasvava tarve ovat monilla paikkakunnilla vaikeasti toteutettava yhtälö, kun ikäihmisille pitäisi taata kodinomainen ja inhimillinen hoito sekä arvokas kohtelu.
Hoitopaikkoihin sijoittelussa on syytä ottaa vanhusten oma mielipide huomioon. Pakkosiirrot jättävät pahan sivumaun ja aiheuttavat henkisiä kärsimyksiä. Omaisten mielipidettä pitää taas kuunnella silloin, kun vanhus ei enää pysty tekemään ratkaisuja omasta puolestaan.
Kutakin tilannetta on arvioitava yksilöllisesti vanhuksen ja hänen lähipiirinsä kannalta. Siihen on vauraassa Oulussa ja muuallakin maassa varaa.