Vasanmerkintä alkaa hiljalleen kääntyä loppua kohden poronhoitoalueella. Olosuhteet ovat tänä kesänä olleet vaihtelevat. Kuusamossa Oivangin paliskunta on saanut vasansa hyvin merkittyä, kun taas naapuripaliskunta Kallioluoma on kärsinyt porojen sekoittumisesta.
Poroisäntä Heikki Härmän mukaan vasoja jää tänä kesänä merkitsemättä useita satoja. "Merkityt ja merkittömät pääsivät sekoittumaan ja leviämään. Vielä koetamme niitä silti koota", sanoo Härmä.
Oivangin poroisäntä Olavi Aikkila sanoo heillä olevan 1 600 vasaa merkissä. Suurin osa vasoista merkittiin juhannusviikolla.
Hävikkiä on havaittu itärajalla, missä karhut ovat asuneet keväällä. Karhuista, samoin kuin ahmoista ja ilveksistä, tulee jatkuvasti näköhavaintoja myös Kiimingin paliskunnassa.
Syysmerkintä
voi karsia kuluja
Luonto on ollut tänä kesänä poron puolella. Kuivuudesta ei ole jouduttu kärsimään. Kosteuden vuoksi sieniä alkaa jo tulla pintaan osissa poronhoitoaluetta ja porot syövät niitä. Sieni on syksyisin tärkeää ravintoa poroille. Runsas sienisato vaikuttanee porojen painonnousuun ja auttaa pitkään talveen valmistautumisessa.
Merkintä aloitetaan yleensä juhannukselta, ja se kestää muutamasta viikosta kuukauteen. Osissa paliskuntia ei vasoja merkitä ollenkaan kesäisin, vaan työt tehdään joko keväällä vasojen synnyttyä tai syksyllä.
Sodankylästä pohjoiseen sijoittuva Sattasniemen paliskunta kokeilee syysmerkintää ensimmäistä kertaa.
"Kokeilun tarkoituksena on seurata, vaikuttaako merkintöjen ajankohta poronvasan kasvuun. Vasoista tulee luultavasti isompia, kun poroja ei koota isoihin tokkiin merkintää varten. Pienemmissä tokissa ruokaa riittänee niille paremmin", kertoo poroisäntä Alpo Laitila.
Sattasniemen paliskunnassa noin kolmasosa vasoista merkitään jo keväällä heti syntymän jälkeen kotona. Siten myös kesämerkityksissä sama määrä on ollut jo merkittyjä vasoja, mikä aiheuttaa työn moninkertaistumista ja päällekkäisyyksiä.
Laitilan mukaan kokeilu voi onnistuessaan karsia kustannuksia.