Kuntaliiton tekemä selvitys paljastaa, että kunnissa on unohdettu hyvä perintätapa. Useimmat kunnat käyttävät perintätoimistoja jossain muodossa. Sen lisäksi yli puolet kunnista kiertää lakia periessään ulosottokelpoisia saatavia perintätoimistojen kautta.
Kuntaliiton perintätoimistojen käytöstä varoittavat linjaukset ovat olleet voimassa jo pitkään. Siksi onkin yllätys, että yhteiskuntavastuu on unohtunut ja että perintätoimistojen käyttö on vakiintunut olennaiseksi osaksi laskutusta.
Kyse on vuosittain kymmenien miljoonien eurojen saatavista, joista perintätoimistot kuorivat paksun kerman. Paheksuttavaa on, että myös Oulu on mukana näiden kyseenalaisia toimia käyttävien kuntien joukossa.
Esimerkiksi päivä- ja terveydenhoidon asiakasmaksut tai pysäköintivirhemaksut voi siirtää ulosottoon. Sähkö- ja vesimaksujen kaltaiset maksut puolestaan voi asettaa ulosottoon oikeuden päätöksellä.
Kunnat kuitenkin kiertävät lakia karhuamalla laiminlyötyjä ulosoton piiriin kuuluvia maksuja perintätoimiston kautta. Perintätoimistoa käytetään asiassa teknisenä suorittajana eli toimijana. Näin Oulukin toimii eikä näe siinä mitään moitittavaa. Kuntaliiton mukaan juuri tällainen toiminta on lain kiertämistä.
Kunnissa perintää ei ole juuri mietitty kuluttajan ja asiakkaan näkökulmasta. Sen sijaan kunnat ruokkivat kansainvälisiä perintätoimistoja, jotka eivät välttämättä edes maksa verojaan Suomeen.
Perintätoimistojen kynsiin joutuvat maksukyvyttömät ja köyhät kuntalaiset ajautuvat entistä pahempaan ahdinkoon ja syrjäytymiseen.
Suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvä laskunmaksumoraali, mutta yllättävä muutos elämäntilanteessa kuten sairaus, työttömyys, avioero tai puolison kuolema horjuttavat taloutta. Pitemmän päälle lasku voi tulla joka tapauksessa kunnan maksettavaksi, mutta sitä ennen perintätoimisto on ehtinyt juhlia.
Käytännössä kunnat ulkoistavat toimintojaan, kun laskevat, että omana toimintana ylläpidetty laskutus tulee liian kalliiksi.
Perintätoimisto ei tee työtä ilmaiseksi. Ylihintaisen laskun maksaa asiakas. Kansainvälisten perintätoimistojen tarkoitus on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa. Niiden ei tarvitse välittää asiakkaan hädänalaisesta asemasta ja taloudellisista vaikeuksista.
On vaikeanähdä, missä kohtaa perintätoimiston käyttö maksamattomissa tai viivästyneissä kuntapalveluiden asiakasmaksuissa palvelee kuntalaisen tai kunnan etua. Kunnat vain pesevät kätensä vaivalloisista asiakkaistaan eivätkä välitä, minkälaiset seuraukset unohduksesta, tahallisesta tai tahattomasta laiminlyönnistä aiheutuvat.
Kunnallisella perinnällä on mahdollisuus käyttää pehmeämpiä keinoja ja sovittaa eriä maksukyvyn mukaan, kun hätä on suurin. Sellaiseen inhimillisyyteen perintätoimistot eivät taivu, vaan ne ajavat ihmiset pahimmillaan syveneviin vaikeuksiin.
Pääkirjoitus