Hyvästä työstä hyvä palkka. Tämä käytäntö yleistyy työelämässä jatkuvasti. Monilla aloilla palkat eivät määräydy tehtävänimikkeen tai virkaiän mukaan vaan ne perustuvat yhä enemmän henkilön työnkuvaan ja pätevyyteen.
"Palkkausjärjestelmiä ei ole koskaan uudistettu samassa mittakaavassa kuin nyt käynnissä olevassa kehityksessä," Elinkeinoelämän keskusliiton palkkajärjestelmäasiantuntija Niilo Hakonen korostaa.
Useimmilla ammattiliitoilla joko on jo neuvoteltuna tai pyrkimyksenä neuvotella työehtosopimuksiinsa nimenomaan yksilön työpanokseen perustuva palkkausjärjestelmä. Taustalla on halu muokata palkkausta kannustavammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.
Perinteisellä palkkausjärjestelmällä hyvätkään työsuoritukset eivät välttämättä näy työntekijän tuloissa esimerkiksi nuoren iän vuoksi.
"Järjestelmällisen yksilöllisen arvioinnin yleistyminen johtunee siitä, että yritykset ovat aiempaa aktiivisempia ja satsaavat palkkausjärjestelmiinsä enemmän", Hakonen pohtii.
Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritykset työllistävät lähes miljoona suomalaista. Näiden yritysten henkilöstöstä työsuoritusten arvioinnin piirissä on 44 prosenttia. Vielä kolme vuotta sitten vastaava luku oli vain 35 prosenttia.
"Yritykset satsaavat nykyään enemmän palkkaukseen, mutta satsaukset suunnataan lähinnä palkanmaksujärjestelmien parempaan toimivuuteen. Näinpä ne eivät välttämättä näy palkkojen suuruudessa, vaan esimerkiksi siinä, että palkat on porrastettu ja palkankorotukset kohdistettu oikein. Tämä varmistetaan muun muassa esimiesten koulutuksella", Hakonen kertoo.
Sama suuntaus on menossa myös useissa muissa Euroopan maissa. Suomessa on kuitenkin ainutlaatuista, että työnantajat ja palkansaajat ovat yhdessä uudistaneet palkkausta. Myös henkilöstön koulutusta on organisoitu yhteistyössä.
Muutosprosessi
on ollut hidas
Vielä 1980- ja 90-luvuilla olivat yleisesti käytössä vuosikymmeniä vanhat palkkausjärjestelmät. Uudistusten edelläkävijänä toimivat Metallityöväenliitto ja nykyinen Teknologiateollisuus, joka otti jo vuonna 1989 palkkaperusteeksi esimiehen arvion työntekijän pätevyydestä ja työsuorituksesta.
Vanhakantaista palkkausjärjestelmää noudatetaan yhä esimerkiksi jalostamoalalla ja matkatoimistoalalla. Samoin joidenkin elintarviketeollisuudentyöntekijöiden palkka määräytyy vanhanaikaisesti.
"Uuden järjestelmän hankaluus on juuri työn ja työntekijän arvioinnissa. Esimiehet eivät ole tottuneet siihen. Suurin syy prosessin hitaudelle on kuitenkin muutoksen pelko", Hakonen ruoskii työnantajia.
Nykyaikainen järjestelmä jakaa työtehtävät eri kasteihin, joissa on muutamia palkkaluokkia. Työn vaativuus määrää palkkaluokan, ja henkilön työsuoritukset lopullisen palkan. Uusinta uutta ovat Ruotsista rantautuneet palkkakeskustelut, joissa työnantaja ja -tekijä keskustelevat avoimesti työtehtävän ja palkan suhteesta.
"Jos työntekijä tiedustelee palkkakeskustelussa, mitä häneltä vaaditaan parempaa palkkaa vastaan, on esimiehen kyettävä vastaamaan", Hakonen tietää.
Palkkakeskustelut ovat tällä haavaa käytössä rahoitus- ja vakuutusaloilla.
