Hyvä paha ydin­voi­ma – EU:ssa sen rooli on yhä ris­ti­rii­tai­nen, ja par­la­men­tis­sa vas­tus­tus voi jopa kasvaa

Vihreän rahoituksen leimaa ydinvoima ei näytä saavan, mutta parlamentti ei välttämättä ole niin jyrkästi jakautunut kuin miltä se näyttää.

Ranska on EU:n suurin ydinvoimamaa. Cruas Meysse on yksi monista, sillä Ranskassa on toiminnassa lähes 60 reaktoria. Esimerkiksi Saksa on sen sijaan luopumassa omistaan. Ilmastosyyt vaikuttavat lisänneet ydinvoiman kannatusta ainakin Suomessa. Europarlamentissa jako on hyvin jyrkkä, vaikka useiden meppien mukaan eri sävyjä löytyy niin kannattajien kuin vastustajienkin leireistä. Ydinjäte ja sen loppusijoitus on oleellisin tekijä siinä, katsotaanko ydinvoima kestäväksi sijoituskohteeksi. Pisimmällä loppusijoitusratkaisu on Suomessa. Kuva Posivan tutkimustiloista noin 400 metrin syvyydestä.
Ranska on EU:n suurin ydinvoimamaa. Cruas Meysse on yksi monista, sillä Ranskassa on toiminnassa lähes 60 reaktoria. Esimerkiksi Saksa on sen sijaan luopumassa omistaan.
Ranska on EU:n suurin ydinvoimamaa. Cruas Meysse on yksi monista, sillä Ranskassa on toiminnassa lähes 60 reaktoria. Esimerkiksi Saksa on sen sijaan luopumassa omistaan.
Kuva: GUILLAUME HORCAJUELO

Vihreän rahoituksen leimaa ydinvoima ei näytä saavan, mutta parlamentti ei välttämättä ole niin jyrkästi jakautunut kuin miltä se näyttää. Brexit ja Saksan sisäpolitiikka näkyvät kuitenkin selvästi.

Ydinvoiman asema EU-politiikassa näyttää pysyvän ennallaan eli hyvin ristiriitaisena.

Erityisesti europarlamentti näyttää jakautuneen asiassa jyrkästi. Ilmastosyyt ovat moni paikoin lisänneet ydinvoiman kannatusta, mutta parlamentissa vastustus voi olla jopa kasvussa.

Edellisviikolla mepit äänestivät Madridin ilmastoneuvotteluihin liittyvistä EU:n periaatteista, ja esillä oli ehdotus jopa koko ydinvoima-alan alasajosta. Esitys kaatui niukasti äänin 298-322.

Tämän jälkeen komissio, jäsenmaat ja parlamentti ovat jatkaneet neuvotteluja ydinvoiman roolista niin sanotun kestävän rahoituksen taksonomiassa.

EU:n komissio ja jäsenmaiden enemmistö antaisivat ydinvoimalle suoraan vihreän leiman, parlamentti ei.

Vihreä leima on tulossa esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalle. Viime viikon neuvotteluissa ydinvoima lokeroitui parlamentin vaatimuksesta lopulta niin sanottuihin muutosvaiheen investointeihin.

"Turha ruveta poliittisesti arpomaan"

Parlamentin neuvottelijana toiminut Sirpa Pietikäinen (kok.) sanoo, että ratkaisuun ajoi pitkälti politiikka. Käytännössä syynä oli juuri ydinvoiman aiheuttama kahtiajako parlamentissa.

– Jos olisi päätetty poliittisesti, että ydinvoima saa tai ei saa vihreää tunnusta, toinen puoli ei olisi hyväksynyt sitä ja riittävää tukea ei olisi tullut, Pietikäinen selvittää Lännen Medialle.

Niinpä ratkaisu jätettiin harmaalle alueelle eli niin sanotun haitta-arvion varaan, kuten valmistelua tehnyt asiantuntijaryhmäkin suositteli.

Yhtäältä linjaus toteaa ydinvoiman olevan hiilineutraali vaihtoehto, mutta varolausekkeiden mukaan se ei kuitenkaan saa aiheuttaa merkittävää, pitkäaikaista haittaa.

Erityisesti ydinjätekysymyksen vuoksi linjauksen on jo kritisoitu käytännössä estävän perinteisen ydinvoiman mahdollisuudet vihreään rahoitukseen. Onko todella näin – siihen Pietikäinen ei ota kantaa.

– Tätä on turha ruveta poliittisesti arpomaan. Asia on tarkoituksella kirjoitettu niin, että ydinvoima on periaatteessa mukana, mutta harkinta tehdään haitta-arvion kautta.

Haitta-arvion tekee myöhemmin laaja asiantuntijaryhmä. On hyvin todennäköistä, että sen työskentelyssä on edessä taas uusi, tiukka ydinvoimakiista.

Ristiriita näkyy suomalaismeppienkin keskuudessa

Vuodesta toiseen jatkuva kiista näyttää siis pysyvän, mikä näkyy selvästi myös suomalaismeppien kohdalla.

Kokoomuslaisen Pietikäisen oma kanta on ollut tunnetusti ydinvoiman uustuotantoa vastustava. Olemassaolevat laitokset kannattaa hänen mielestään pitää "järkevän käyttöiän" loppuun.

– Kannatan siirtymistä kokonaan uusiutuviin.

Saman puolueen Petri Sarvamaa sen sijaan puhuu voimakkaasti ydinvoiman puolesta. Hänen mielestään ydinvoiman jättäminen pois taksonomian huipulta olisi "epärealistista" ja "naiivia".

– Muutama viikko sitten parlamentti päätti äänestää ilmastohätätilaa koskevan lauselman puolesta, ja nyt se ei olisi hyväksymässä ydinvoimaa mukaan Euroopan tulevaisuuden energiapalettiin. Kyseessä on järkyttävä ristiriita.

Rkp:n Nils Torvalds edustaa pragmaattista välimaastoa. Hän sanoo, että ydinvoima on mukana ehkä vielä pitkään matkalla kohti hiilineutraaliutta.

– Globaalisti välttämätön. Kansallisesti päätettävä, hän tiivistää.

"Aika on käymässä vähiin" – "Ydinvoima on välttämätöntä"

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sekä Elsi Katainen (kesk.) katsovat, että ydinvoima on tarpeen päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

– On perusteltua pitää ydinvoima edelleen mukana energiakokonaisuudessa, vaikka uusiutuvien osuus jatkuvasti kasvaakin, Katainen sanoo.

Vasemmiston Silvia Modig karsastaa sen sijaan uusia, isoja laitoksia erityisesti hinnan ja rakentamisaikataulujen vuoksi.

– Koska aika on käymässä vähiin, tulisi kaikki mahdolliset investoinnit saada ohjattua puhtaaseen uusiutuvaan energiaan ja siten energiantuotannon murroksen vauhdittamiseen.

Kokonaan toisessa ääripäässä on perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Hän sanoo, että ydinvoiman päätymisellä vihreän rahoituksen ulkopuolelle olisi kauaskantoisia vaikutuksia.

– Se voi pahimmassa tapauksessa estää tarvittavia ydinvoimalahankkeita esimerkiksi Suomessa, mikäli rahoituskustannukset nousevat liian korkeiksi.

Huhtasaari katsoo, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen on ylipäätään mahdotonta ilman lisäydinvoimaa.

– Erityisesti Suomen energiaintensiivisen teollisuuden energiatarpeita ei ole mahdollista täyttää tulevaisuudessa ilman lisäydinvoimaa.

Ovi on auki erityisesti pienydinvoimalle

Pietikäinen huomauttaa, että jos perinteinen ydinvoima jäisikin ilman vihreää luokitusta, niin esimerkiksi pienydinvoimalla tai ennen pitkää fuusioenergialla voi olla siihen paremmat mahdollisuudet.

– Niitä ei ole syytä sulkea pois ihan kokonaan.

Ovi näyttää muutoinkin olevan enemmän raollaan pienreaktoreille kuin jättivoimaloille.

Esimerkiksi Modig kannattaa pienreaktorien kehityksen seuraamista. Toisaalta hän huomauttaa, että vaikka pienreaktorit nopeuttaisivat ydinvoimarakentamista ja tekisivät siitä edullisempaa, niin jätekysymystä ne eivät ratkaise.

– Ydinjätettä ne tuottavat aivan samalla tavalla kuin perinteiset ja kaikilla Euroopan mailla ei ole selvää suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoittamiselle.

Ilmasto näkyy ydinvoimalobbauksessa vahvasti

Ydinvoimaa on viime vuosina lobattu yhä voimakkaammin nimenomaan ilmastoperusteilla ja julkisuudessakin yhä useampi poliitikko vaikuttaa kääntäneen kelkkansa tästä syystä.

Pietikäisen mukaan ilmastokriisi ei kuitenkaan ole muuttanut merkittävästi meppien suhtautumista ydinvoimaan.

– Kun on paljon työttömyyttä, työllisyys korostuu lobbauksessa. Nyt etenee ilmastokriisi, ja se on tuonut uutta puhtia ydinvoimateollisuudelle.

Huhtasaaren mielestä ydinvoiman vastustamiselle on sen sijaan vain ideologisia perusteita.

– Euroopan parlamentti on monissa muissakin teemoissa paljon punavihreämmän politiikan puolella kuin kansallisia hallituksia edustava neuvosto tai komissio.

Sävyeroja löytyy, ja käsityksetkin poikkeavat toisistaan

Joidenkin suomalaismeppien mukaan kahtiajako ei kuitenkaan ole niin radikaalia kuin miltä se näyttää.

– Aika harvat ehdottavat ydinvoiman alasajoa. Kyse on siitä, kuinka paljon sitä tarvitaan ja kuinka vihreällä statuksella voidaan rakentaa lisää, Pietikäinen toteaa.

Kumpula-Natri sanoo myös, että parlamentin jakautuneisuuden sisällä näkyy sävyeroja molemmin puolin.

Katainen puolestaan arvioi, että ydinvoimakanta olisi muuttunut parlamentissa "hieman positiivisemmaksi". Hän perustaa arvionsa ilmastoneuvotteluja koskeneeseen äänestykseen.

Sarvamaan mukaan ydinvoimakielteisyys on sen sijaan selvästi lisääntynyt. Hän katsoo, että yksi syy on eurovaaleissa kasvanut vihreiden meppiryhmä.

– Heistä käytännössä koko ryhmä vastustaa ydinvoiman roolia.

Brexit vie ydinvoimakannatusta EU:sta

Myös maiden sisäpolitiikka vaikuttaa jo nyt, ja voimasuhteet parlamentissa ovat tässä suhteessa muuttumassa.

– Britannia on ollut ydinvoimamaa. Siten Brexit näkyy tässäkin, Kumpula-Natri huomauttaa.

Erityisen merkittävä on ydinvoimasta luopuva Saksa, jolla on jäsenmaista eniten meppejä. Kansallinen päätös näkyy heidän kannoissaan myös parlamentissa.

Muita kiivaita vastustajia ovat esimerkiksi Itävalta, Hollanti ja Luxemburg.

Ydinvoimavastaisuus hankaloitti viimeksi tällä viikolla Tsekin myöntymistä vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteeseen.

– Aika näyttää, miten mielipiteet parlamentissa kehittyvät, kun paine päästöjen vähentämiseen kasvaa sähköntarpeen lisääntyessä, Katainen summaa.

Pyysimme kommentteja kaikkia puolueita edustavilta suomalaismepeiltä. Vihreistä emme saaneet kommenttia.

Kestävän rahoituksen taksonomia

Kestävän tai vihreän rahoituksen luokittelulla eli taksonomialla pyritään luomaan EU-tasoiset määritelmät sille, millainen taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää.

Järjestelmällä halutaan ohjata investointeja niin, että ne vauhdittavat siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Arvioiden mukaan EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät yksityisiä investointeja noin 200 miljardiilla eurolla vuosittain.

Esimerkiksi puolet Euroopan investointipankista on muuttumassa ilmastopankiksi. Triljoonia euroja hallinnoivat eläkerahastotkin vihertävät sijoituksiaan.

Taksonomia ohjaa voimakkaasti sijoittajien rahankäyttöä, ja siksi määrittely vihreäksi investoinniksi ratkaisee paljon.

Ilman sitä rahoituksen saanti voi vaikeutua, mikä ydinvoiman kohdalla voi nostaa muutenkin hintakattoja rikkoneiden hankkeiden kustannuksia.

Luokittelussa arvioidaan muun muassa eri sähköntuotantomuotoja, ja koko elinkaari huomioidaan.

Pääosassa ovat ilmastovaikutukset, mutta siinä huomioidaan myös esimerkiksi vaikutus elonkirjoon (biodiversiteetti) ja sosiaaliset vaikutukset.

Lopullinen päätös taksonomiasta on tarkoitus saada aikaan lähiviikkoina ja laki voimaan 2023.