Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) voi olla kahdestakin syystä tyytyväinen mies. Suomi on saattamassa kunnialla loppuun EU-puheenjohtajuuskauttaan ja plakkarissa on tämänvuotinen Tieto-Finlandia -palkinto teoksella Häivähdys punaista.
Työstä saatu kiitos hivelee ketä vain, mutta lauhkeaa ja hillittyä ministeri Tuomiojaa on vaikea kuvitella ilmaisemaan tyytyväisyyttään riemusta hypähtelemällä. Sitä hän ei tee nytkään.
Suomen EU-puheenjohtajuutta Tuomioja arvioi varovaisesti. Hän on varovainen siksi, että vielä on pari viikkoa aikaa tapahtua "mitä tahansa, joka voi vaatia puheenjohtajamaalta mitä vain". Mutta periaatteessa loppuvuoden pitäisi olla jo laskettelua.
"Sinänsä on kummallista, että puheenjohtajuutta pidetään Suomessa kuin urheilulajina ja aina kysytään miten on mennyt. Se johtaa helposti siihen, että yliarvioidaan suuntaan tai toiseen saavutuksia. Puheenjohtaja on kuitenkin vain puheenjohtaja, ei enempää eikä vähempää", Erkki Tuomioja sanoo.
Hän kuitenkin jatkaa, että vaikka puheenjohtajalla ei ole taikasauvaa muuttaa jäsenmaiden päätöksiä, on puheenjohtajamaalla silti tärkeä junailijan rooli silloin, kun kaikki kokevat tuloksen saamisen tärkeäksi.
"Suomi on joissain asioissa varmasti onnistunutkin. Lähi-idässä Libanonin kriisissä EU pystyi toimimaan tehokkaasti ja yhtenäisesti. Hankala Turkki-päätös kyettiin tekemään niin, että siitä ei toivottavasti ole suurempaa vahinkoa. Edelleen lähtökohtana on, että Turkista tulee EU:n jäsen, mutta sitä ennen Kyproksen kysymys on ratkaistava. Se edellyttää EU:ta laajempia toimia ja on YK:n tehtävä", Tuomioja mainitsee.
Välttämätön väline
"EU:n ulkosuhteissa on koko ajan vahvistunut halu ja ymmärrys siitä, että jos EU halutaan ottaa vakavasti maailmanlaajuisena, vaikutusvaltaisena toimijana, täytyy sen mahdollisista pienistä, sisäisistä näke-
myseroista huolimatta kyetä aina päätymään yhteisiin linjauksiin ja toimimaan niiden mukaisesti. Lähi-itä on tärkeä esimerkki siitä, että EU on kansainvälinen toimija, jolla on eniten luottamusta ja mahdollisuuksia kaikkien osapuolten silmissä. Se näkyi juuri kesällä Libanonin kriisin aikana", Tuomioja toteaa.
Silti on paljon ihmisiä, jotka jatkuvasti suhtautuvat Euroopan unioniin kriittisesti. Heille Tuomioja korostaa, että EU on väline, jota voidaan käyttää poliittisen tahdon mukaisesti hyvin erilaisiin asioihin.
"Monet näkevät, että EU on joko kovapintaisen markkinakapitalismin ilmentymä tai, kuten Margaret Thatcherille, se on sosialistisen suunnitelmatalouden peikko. Molemmat näkemykset ovat väärässä, sillä EU sinänsä on väline. On kasvava määrä asioita, joita ei voida hoitaa vain oman valtion kansallisen päätöksenteon kautta", ministeri Tuomioja muistuttaa.
Suurimmiksi ja haastavimmiksi hän mainitsee ympäristöasiat. "Jos tätä ilmastonmuutosta ei pysäytetä, meillä on edessämme todellinen katastrofi. EU on ollut se toimija, joka on saanut aikaan Kioton sopimuksen kaikkine puutteineenkin. EU on myös se väline, joka tätä neuvotteluprosessia pitää pystyssä."
"Ilman unionia ei olisi kansainvälistä rikostuomioistuinta eikä Lähi-idän tiekarttaa, rauhansuunnitelmaa. Eikä olisi käynnissä Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelukierrosta. EU on maailmanlaajuisten haasteiden hallintaan välttämätön väline", Tuomioja korostaa.
Eniten EU on saanut jäsenvaltioiltaan kannatusta yhteisestä ulko-ja turvallisuuspolitiikasta sekä sisäisen turvallisuuden ja vakauden kasvattamisesta. Näissä asioissa kansalaiset odottavat ja toivovat EU:n toimivan tehokkaasti.
Eniten ärsytystä tuottavat asiat ovat loppujen lopuksi pieniä, mutta paljon julkisuudessa olevia.
"On asioita, joissa on aivan tarpeetonta EU-tason säätelyä ja jotka eivät ole yhteisten sisämarkkinoiden toimintojen tai muun kannalta välttämättömiä. Esimerkiksi suomalaiset ovat perustellusti raivoissaan, jos EU ryhtyisi purkamaan rahapelimonopolia, on se sitten hyvä tai huono asia. Joka tapauksessa sen pitää olla meidän päätettävissämme. Samoin kuin sen, kuinka paljon Suomessa pitää olla susia. Ehkä me sen Suomessa osaamme paremmin arvioida kuin Brysselissä", Tuomioja hymähtää.
Näitä pieniä, mutta julkisuuden kautta EU-kuvaa tarpeettoman kielteiseksi muokanneita ärsykkeitä poistamalla EU pystyisi Tuomiojan mielestä välittömästi parantamaan mainettaan monissa maissa.
Rauhan ase
Erkki Tuomiojan puvuntakin rintapieltä koristaa rauhanmerkki. Hän pitää omaa työtään ulkoministerinä mitä suurimmassa määrin rauhantyönä, ja hänen oman elämänsä motto "elämä sovussa itsensä ja muiden kanssa" tukee tätä.
Myös Euroopan unionin avarakatseisuus on ministerin mukaan mitä parhainta rauhantyötä. Se on osoitettu jo monta kertaa.
"Esimerkiksi Länsi-Balkanilla, jossa vain muutama vuosi sitten käytiin sotia, on eurooppalainen perspektiivi ollut tehokkain ase maiden uudistumisessa ja vanhojen vastakkaisuuksia purkamisessa. Halu olla mukana eurooppalaisessa yhteisössä ja yhteisten arvojen ja etujen jakamisessa on koettu erinomaisen tärkeäksi", Tuomioja iloitsee.
Hän toivoo, että ensi vuoden alusta Euroopan unionin jäsenmaina aloittavissa Bulgariassa ja Romaniassa ote uudistustyössä ei herpaannu jäsenyyden jälkeenkään. Molemmat valtiot kun ovat vielä monella tavalla kehityksessään muuta Eurooppaa jäljessä.
"Sinänsä kaikki EU:n laajentumiset ovat olleet menestyksekkäitä. Laajentumiset ovat tuoneet etuja sekä vanhoille että uusille jäsenmaille. Isoin asia on kuitenkin se, että vakauden ja turvallisuuden alue Euroopassa on laajentunut. Ei ole ajateltavissa, että EU-maat tulevaisuudessa enää koskaan ratkaisisivat väkivalloin keskinäisiä erimielisyyksiään", Erkki Tuomioja uskoo.